CAMP! Ravintola Sateenkaaren unelmia

Kantissa 16.10.2009-28.2.2010

“Camp on katsojan silmässä.”

Kutsu toisinkatsomiseen. Teatterimuseoon camp- ja kitch-henkiseen ravintola Sateenkaareen on koottu kuvia ja aineistoa esityksistä, joita ei ole kelpuutettu kansakunnan teatterihistorian kaapin päälle ja joista ei paista lävitse torjuva heteronäkökulma. Camp on sitä, joka nimensä mukaisesti (se camper=elehtiä voimakkaasti; campeggiare=pistää silmään) pistää silmään, liioittelee, edustaa tietoista huonoa makua. Leikittelevät esitykset vastustavat ryppyotsaisia totuuksia ja opettamista. Camp oli alun perin homojen alakulttuuria, joka haastoi heterokulttuurin. Siihen sisältyi kumouksellinen potentiaali. Camp on yhteydessä sukupuoliparodioihin ja drag queen ja drag king -kulttuuriin.

Teatteri on aina ollut vähän queer. Teatteri on perinteisesti ollut paikka, jossa normatiivisia sukupuolirooleja on ylitetty ja stereotypioita purettu. Teatteri luonnostaan on vastustanut ahdasrajaisia identiteettejä. Teatterissa heterouskin on usein outoutettua; onhan oikeastaan suuren osan klassikkonäytelmien suuren osan tematiikkaan kuulunut heterosuhteiden hankaluus.

Teatterimuseo on penkonut oman arkistonsa aineistoja ja saanut lainaksi yksityisten arkistojen aarteita. Näyttely esittelee menneitä esityksiä ja roolitöitä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia toisin katsomiseen kutsuen lähestymään itseään vaihtoehtoisin silmälasein. Camp-asennetta ei pihtailla. Näyttely on yritys purkaa suomalaisen teatterihistorian heteronormatiivisuutta. Teatterimuseo haluaa kyseenalaistaa sitä, kenen äänet historiassa kuuluvat, kenen kuvat näkyvät.

Tervetuloa viihtymään ravintola Sateenkaareen monimuotoiseen tunnelmaan!

Näyttelytyöryhmä: Ralf Forsström, Hanna-Leena Helavuori, Venla Moisala
Visuaalinen suunnittelu: Ralf Forsström
Valot: Mia Kivinen
Graafinen suunnittelu: Mia Kivinen

Camp! Taipuisaa teatteria -verkkojulkaisu

Näyttelyyn liittyy verkkojulkaisu. Camp! Taipuisaa teatteria -julkaisussa kartoitetaan campin käsitehistoriaa ja esitellään campin käsitteellistämisen tapoja (Harri Kalha), pohditaan campin pitkään kiisteltyä suhdetta ”hameväkeen” ja feministiseen perinteeseen (Livia Hekanaho), tarkastellaan Kaarola Avellanin näyttämöllistä housurooliutta ja hänen suhdettaan diiva-kulttuuriin (Anna Thuring) sekä pohditaan Emil Nervanderin ja Kaarlo Bergbomin ystävyyttä ja heidän maisemiaan 1860-luvun tilanteessa (Pentti Paavolainen). Lisäksi kurkistetaan suomalaisen teatterihistorian kaappiin (Hanna Helavuori).

Lataa pdf-muotoinen verkkojulkaisu tästä.

Verkkojulkaisun kirjoittajat:
FT Harri Kalha, visuaalisen kulttuurin tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti
FT Pia Livia Hekanaho, psykoanalyyttisen ja sukupuolisen kirjallisuuden dosentti
FT Pentti Paavolainen, teatteritieteen dosentti
FT Anna Thuring, vieraileva tutkija, Teak
Hanna-Leena Helavuori, museonjohtaja, Teatterimuseo

Kuva: SA-arkisto.