Teatterimuseo

3D-malleja Teatterimuseon tanssipuvuista

02.06.2021

Teatterimuseo oli yksi joulukuussa 2018 Opetus- ja kulttuuriministeriöltä kokoelmien 3D-digitointihankkeeseen rahoitusta saaneista museoista. Hanke toteutettiin Teatterimuseossa vuoden 2020 aikana. Mallit on julkaistu museon Sketchfab-tilillä.

Hankkeessa tuotettiin laadukkaita 3D-malleja museon kokoelmissa olevista tanssipuvuista. Pukuja valittaessa huomioitiin teatteri- ja pukuhistoriallinen arvo, kokonaisuuden monipuolisuus sekä puvun suojelemisen tarve.
 

sketcfab_tili

Kuvakaappaus Teatterimuseon Sketchfab-tililtä. Suuressa kuvassa Lucia Nifontovan käyttämä esiintymisasu.

Hankkeen tavoitteet ja tulokset

Museoiden kokoelmaesineistä vain pieni osa mahtuu esille kulloisiinkin näyttelyihin. Osa esineistä ei kuntonsa puolesta edes sovi näytteille asetettavaksi. 3D-digitoinnin avulla haluttiin nostaa esiin kiinnostava valikoima Teatterimuseon tanssipukuja.

Näyttämöpuvut ovat usein monimuotoisia ja monimateriaalisia esineitä. Esimerkiksi balettipuvuissa voi olla tylliä, pitsiä, helmiä, paljetteja, kiiltäviä kankaita, kultamaalia ja kerroksittain erilaisia tekstuureita. Tällaiset materiaalit ovat haastavia 3D-mallintamisen erilaisille tekniikoille. Aikaisempia esimerkkejä nimenomaisesti näyttämöpukujen 3D-mallintamisesta löytyi vain vähän. Teatterimuseon hankkeessa haluttiin tuottaa tietoa ja kokemuksia näyttämöpukujen mallintamisesta ja selvittää, mikä tekniikka tuottaisi tarpeeksi hyvää laatua sekä näyttely- että tutkimuskäyttöön.

Hankkeen tavoitteissa pukujen tekstuurin, eli kankaiden ja ompeleiden, yksityiskohtien tarkka erottuminen oli asetettu korkealle. Tekstuurin ohella tavoitteena oli puvun muodon tarkka toistuminen.

Hankkeen selvityksissä parhaiten pukujen mallintamiselle sopivaksi menetelmäksi valikoitui fotogrammetria, eli valokuviin perustuva mallintamistekniikka. Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittaamisen ja mallintamisen instituutti MeMo:ssa testattiin näyttämöpuvun 3D-digitoimista myös strukturoidun valon skannerilla sekä laserkeilaimella. Nämä tekniikat eivät kuitenkaan toistaiseksi soveltuneet näyttämöpukujen kaltaisen aineiston mallintamiseen.

Mallintamispalveluita tarjoava yritys Ninma Oy mallinsi hankkeessa 13 Teatterimuseon kokoelmien tanssipukua 1920-luvun balettipuvuista 2000-luvun nykytanssin asuihin. Toteutuneissa pukumallinnuksissa yksityiskohtia pääsee näkemään kiitettävästi, ja muoto toistuu varsin hyvin. Sen sijaan esimerkiksi silkin ja paljettien kiilto malleista puuttuu. Tiettyjä haasteita oli mahdollista ratkoa jälkityöstön avulla, mutta 3D-digitoimisen täydentämiseksi ja menetelmien vertaamiseksi osa puvuista myös 360-kuvattiin.
 

Puvun mallinnus 580

Kari Karnakosken Ruusu-unelma-esityksessä käyttämää pukua mallinnetaan fotogrammetrialla. Kuva: Sanna Brander / Teatterimuseo.

 

Julkaisu ja arkistointi

Teatterimuseon 3D-mallit on julkaistu museoiden ja kulttuurilaitosten yleisesti käyttämällä Sketchfab-alustalla. Pukujen yhteydessä kerrotaan esitysten perustiedot. Sketchfabissa puvuista on nähtävissä nopeasti latautuva matalaresoluutiomalli ja suurempi korkearesoluutiomalli, josta yksityiskohtia näkee tarkemmin. Matalaresoluutiomalleihin on lisätty annotaatioita, eli auki klikattavia lisätietoikkunoita. Annotaatioissa on tietoa puvun materiaaleista, esityskuva tai muuta pukuun tai esitykseen liittyvää tietoa tai aineistoa.

Malleista kolme julkaistiin ladattavaksi Creative Commons Nimeä ‑lisenssillä. CC-lisensoinnein malleja voidaan avataan lisää sen mukaan kuin oikeudenhaltijat antavat lupia.

Mallintamisessa syntynyt digitaalinen aineisto on arkistoitu Teatterimuseon arkistoon. Kokonaisuuteen sisältyvät myös raakamateriaalit ja verkossa julkaistuja korkearesoluutiomalleja suuremmat 3D-mallit.
 

Kakkiainen_luonnos_580

Kakkiaisen rooliasun luonnos. Ronja Ryövärintytär, Suomen kansallisooppera 1989 (nyk. Suomen kansallisooppera ja -baletti). Pukuluonnos: Seppo Nurmimaa / Teatterimuseo. Alla puku 3D-mallinnoksena.

 

 

Hankkeesta on laadittu raportti, jossa kerrotaan tarkemmin hankkeen kulusta ja tuloksista.

Lataa raportti luettavaksi tästä!

 

Lisätietoja:
Inka Keränen, kokoelma-assistentti (inka.keranen@teatterimuseo.fi)
 

 

Haku