Teatterimuseo

Asiantuntijoita ja altistujia

22.04.2021

Muistelen uutislähetystä yli 20 vuoden takaa. Televisiouutisissa haastateltiin onnettomuustutkijaa. Huomion kiinnitti tutkijan takki, jonka rintapielessä luki koruttomin kirjaimin ASIANTUNTIJA. ”Tuollaisen kun saisi!”, ajattelin. Olisi mukava patsastella turuilla ja toreilla kaikkien alojen asiantuntijana, valmiina lausumaan punnittua puhetta aiheesta kuin aiheesta.

Kuka on asiantuntija? Miten sellaiseksi tullaan? Vaaditaanko vuosien erikoistumista vai pätevöityykö hommaan silppuisemmallakin työhistorialla? Ja ennen kaikkea, minkä kaikkien asioiden tuntija sitä voi olla?

Virastokieltä käyttäen voitaneen sanoa, että esittävien taiteiden ammattikentän rooli niukkuuden erityisasiantuntijana on entisestään vahvistunut. Monet ovat joutuneet muuntautumaan taiteen tekijästä sen selittäjäksi. Todistelemaan asiantuntijatakissa, kuinka taiteen ammattilainenkin on työläinen ja veronmaksaja, vaikka palkaksi yritetäänkin toisinaan tarjota ihan vain ”näkyvyyttä.”

Kovasti mietityttää, mitä muistamme tästä ja miten muistamme tämän ajan vaikkapa kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Viimeisen vuoden aikana on todistettu teatterin, tanssin, sirkuksen ja esitystaiteen toimijoiden yli-inhimillistä kekseliäisyyttä. Esittävien taiteiden kentän työtä on tehty uusilla tavoilla. Taikuudelta tuntuu, kun ihmisen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen perustuva taidemuoto onnistuu jotenkin luikertelemaan tietoisuuteen, vaikka sillä ei pitäisi olla siihen mahdollisuutta. Toivottavasti tämä aistien altistaminen taltioituu siten, että voimme palata asian äärelle, tulkita sitä tulevaisuudessa. Myös epätoivon ja voimattomuuden soisi taltioituvan, jotta emme rakenna esittävien taiteiden sankarimyyttiä, jossa pelle pelottomat kehittävät uuden härvelin tarvittaessa.

Jos kysyttäisiin, mikä on työssäsi tärkeää juuri nyt, niin mitä vastaisit? Mitä olisit vastannut samaan kysymykseen 10 vuotta sitten? Omassa unelmien työmaailmassani kulkisin tällä hetkellä ympäri maata kohtaamassa esittävän taiteen toimijoita, ryhmiä ja yksilöitä. Toiminnallisilla työpajoilla mietittäisiin näitä kysymyksiä. Pohdittaisiin työtä. Mitä siitä pitäisi kertoa ja tehdä näkyväksi? Jos siitä kerättäisiin aineistoja, mitkä olisivat keruukohteet. Ja mitä olisi menneestä maailmasta taltioitava? Vaikkapa teattereiden ja esitysten ensimmäisiä nettisivuja 1990-luvulta? Mitä mielteitä ne herättävät digivyöryyn tottuneissa 2020-luvun aivoissa? Vai jotain aivan muuta?

Tässä toiseksi parhaassa työmaailmassa kohtaan ihmisiä etänä samoin kysymyksin. Teatterimuseolla on kehitteillä verkkoalusta, jonka haluamme olevan uusi ja pysyvä tapa esittävien taiteiden ammattilaisille osallistua siihen, mitä ja miten heidän työstään kerrotaan. Kuten toiminnallisten työpajojen, tällaisen verkkoalustankin pitää antaa osallistujalle jotain. Mikä on se lahja tai palkinto siitä, että ihminen osallistuu, vaivautuu ja käyttää aikaansa esimerkiksi lähettämällä valokuvia tai liikkuvaa kuvaa Teatterimuseolle? Aiempaan viitaten, ettei tarjolla ole vain puuhaa, josta ei makseta palkkaa eikä tarjota edes näkyvyyttä.

Mikä saisi sinut, esittävän taiteen ammattilainen, lähettämään jotain? Minkälaisia keruukohteita pitäisi olla? Mitä pitäisi saada jonain päivänä näytteille? Altistu pohtimaan! Laita asiantuntijatakki, se esittävän taiteen tekijän ja toimijan, yllesi ja ota yhteyttä!

Jani Tihinen
jani.tihinen@teatterimuseo.fi

 

Haku