Esplanadin teatteri 1827−1861
01.07.2016
TEATTEREITA HELSINGIN MENNEISYYDESTÄ, osa 3
Valokiilassa -palstalla ollaan tässä menneiden teatteritilojen ja -talojen sarjassa kerrottu jo kahdesta ”Helsingin ensimmäisestä”. Tupakkalato oli ensimmäinen pysyvämpi tila teatterille, mutta tilaa käytettiin muuhunkin. Kruununhaan teatteri oli ensimmäinen teatteriksi pyhitetty tila, joskin rakennettu alun perin muuta käyttöä varten. Nyt puhutaan jälleen yhdestä Helsingin ensimmäisestä: ensimmäisestä oikeasta teatterirakennuksesta.
Esplanadin puistossa, aukiolla nykyisen Svenska Teaternin takana sijaitsi Helsingin ensimmäinen nimenomaan teatterikäyttöön rakennettu rakennus. Teatterirakennuksen suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel, jonka käden jälkeä oli koko suuriruhtinaskunnan pääkaupungin hallinnollinen keskusta Senaatintorin ympärillä. Vuonna 1827 valmistunut teatteritalo houkutteli enemmän vierailevia seurueita saksasta sekä ruotsista. Teatteritarjonta vilkastui ja näyttämötaide vakiintui osaksi helsinkiläistä kulttuurielämää.
Uusklassinen puurakenteinen teatteri muistutti tyyliltään vuonna 1821 rakennettua berliiniläisteatteri Schauspielhausia, mutta oli sitä pienempi ja vaatimattomampi. Noin 16 metriä leveä teatteri näytti kauempaa katsottuna rapatulta kivirakennukselta, ja siinä oli loiva satulakatto. Pääsisäänkäyntiä koristi kolme täysranskalaista peiliovea, joille johtivat lautarakenteiset portaat. Aukiolle sisäänkäynnin edustalle oli istutettu lehmuksia. Yllä oleva kuva on otettu vuonna 1857, jolloin teatterin sisäänkäynnin korjaus oli kesken. Kuva: Todennäköisesti Petter Christoffer Liebert, 1857. Helsingin kaupunginmuseo. Kuva löytyy Finna-tietokannasta.
Esplanadin teatterin katsomossa oli alun alkaen 393 istuma- ja 60 seisomapaikkaa. Parvet koristeltiin joutsenaiheisella maalauksella, yksinkertaisilla ruusukekuvioilla ja joonialaisilla pylväillä. Katsomon ylle avautui näyttävä kattomaalaus, jonka taivaansinistä taustaa vasten kimmelsivät valkoiset tähdet. Vaikka tilaa valaisi öljylampuilla varustettu kattokruunu, sali oli hämärä. Sisällä oli myös niin kylmä, että talvella palelivat niin näyttelijät kuin turkkeihin kääriytyneet katsojatkin.
Näyttämö oli ahdas, eikä lavalla mahtunut esittämään suurieleisiä oopperanäytäntöjä. Esirippuna toimi puukehykseen kiinnitetty pellavakangas, johon oli maalattu kreikkalainen temppelimaisema. Näyttämöllä käytettiin neljää kulissikertaa, jotka Engel luonnosteli itse. Kulisseja liikuttavat mekanismit olivat merimiesten rakentamat ja muistuttivat purjelaivan takilointia. Näyttämön yläpuolella säilytettiin äänitehosteita. Ukkoskoneena toimi kivillä täytetty pyöritettävä peltitynnyri. Tuulikone suhisi, kun kangasta hangattiin puutelaa vasten.
Esplanadin teatteria ei enää voi kokea, mutta sinne päin pääsee Teatterimuseon Arkadia-teatterissa, jonka näyttämöaukko ja tyyppikulissit on tehty Engelin alkuperäisten luonnosten pohjalta. Esplanadin teatterin näyttämöaukko oli noin kaksi kertaa leveämpi ja korkeampi kuin museon teatterin. Arkadia on siis ikään kuin Engelin suunnitteleman teatterin pienoisversio. (Näyttämömme on avoin kaikille kävijöille, siellä pääsee myös esiintymään!) Kuva: Teatterimuseo.
Vaikka kaupungissa oli nyt teatteritalo, kotimaista teatteritoimintaa ei vielä ollut. Teatterin tarjonnasta vastasivat saksalaiset ja ruotsalaiset kiertueteatterit. Ohjelmistoon kuului oopperaa, puhenäytelmiä, vaudevillea ja satiireja. Esplanadin teatterissa nähtiin myös useita menestysvierailuita, jotka vauhdittivat osaltaan kotimaisen näytelmäkirjallisuuden ja teatterin luomisprosessia. Ensimmäinen täysimittainen kotimainen ooppera Kung Carls jagt esitettiin Esplanadin teatterissa 24. maaliskuuta 1852. Musiikin oli säveltänyt Fredrik Pacius ja libreton kirjoittanut Zachris Topelius.
Esplanadin teatteri osoittautui jo varhain liian pieneksi, ja sitä laajennettiin useampaan kertaan. Katsomo kasvoi 611-paikkaiseksi jo 1840-luvulla. Rakennus sai ajan mittaan erilaisia siipiä ja ulokkeita ja laajeni lopulta muodottomaksi. Laajennuksista ja korjauksista huolimatta teatteritalon puutteet olivat huomattavia. Lisäpuhtia uuden teatteritalon suunnitteluun toi juhlittu Kung Carls jagt, jonka jälkimainingeissa Helsinkiin ryhdyttiin toden teolla suunnittelemaan suurempaa ja nykyaikaisempaa teatteria. Kun Esplanadin teatterin taakse vuonna 1860 lopulta kohosi Georg Theodor Chiewitzin piirtämä kiviteatteri (josta kerromme ensi kerralla), oli rapistuneen puuteatterin aika väistyä sen tieltä. Teatterirakennus huutokaupattiin ja purettiin vuonna 1861. Se sai kuitenkin uuden elämän, kun puretuista rakenteista pystytettiin Arkadia-teatteri nykyisen Arkadiankadun alkupäähän.
Alue jonka kohdalla Esplanadin teatteri sijaitsi, on nimetty Teatteriesplanadiksi. Nykyään Teatteriesplanadilla sijaitsee aukio, jonka takana kohoaa Svenska Teatern. Kuva: Heikki Suomi / Teatterimuseo.