Teatterimuseo

Joulukalenteri 2017

Joulukalenterin teemana vuonna 2017 oli rakkaus. Joulukalenteri oli osa Suomen 100-vuotisjuhlanäyttelyä Rakkauden tiloja – Näytelty rakkaus ja esitteli yhtä kaikkien aikojen ikonisimmista rakkausnäytelmistä, William Shakespearen Romeota ja Juliaa.

Joulukalenterin luukuista paljastui näkymiä tämän klassikkoteoksen suomalaisiin esitysversioihin. Aloitimme suomenkielisestä kantaesityksestä ja etenemme kronologisesti kohti nykypäivää. Aivan kaikkia Romeoita ja Julioita emme voineet esitellä, näytelmää on nimittäin esitetty suomalaisilla ammattinäyttämöillä ainakin 69 kertaa. Jouluaattoon mennessä nähtiin kuitenkin 24 erilaista, eri teattereiden, eri aikoina toteuttamaa versiota. Tältä sivulta näet koko joulukalenterin kerralla!

Joulukalenterin aloituskuvassa yllä nähdään Oulun Kaupunginteatterin vuoden 2000 esitysversion Romeo, Mikko Leskelä, ja Julia, Olka Horila.

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Oulun Kaupunginteatteri 2000
Ohjaus: Maarit Pyökäri
Pukusuunnittelu: Pasi Räbinä
Lavastus: Pentti Valkeasuo
Valot: Erkki Häikiö
Kuva: Mika Friman

 

Luukku 1

Romeo ja Julia Suomalainen Teatteri 1881

Axel Ahlberg ja Ida Aalberg olivat ensimmäisen suomenkielisen Romeo ja Julia -esityksen pääpari Suomalaisessa Teatterissa vuonna 1881.

Eliel Aspelin-Haapkylä kirjoitti ensi-illan tunnelmista teoksessaan Suomalaisen Teatterin historia III: Vapunpäivänä alkoivat siis näytännöt uudestaan, ja kun silloin oli annettu Sota rauhan aikana, tuli vihdoin kauan odotettu Romeon ja Julian ensi-ilta 3/5. Teatteri oli lähes loppuun myyty, ja yleisö seurasi jännityksellä Paavo Cajanderin oivallisesti suomentaman, mainion rakkaustragedian kohtauksia. Komeat, ajanmukaiset puvut ja muu näyttämöllepano samoin kuin sujuva yhteisnäytteleminen olivat omansa tyydyttämään verraten korkeita vaatimuksia, ja sentähden katsojain innostus kiihtyi kiihtymistään saadakseen lopulta oikein riemullisen luonteen. Sanomattakin arvaa, että suosionosotukset kohdistuivat Ida Aalbergiin. Onhan Julia toiminnan keskipisteenä ja olihan nuori näyttelijätär kuin luotu esittämään tyttöä, jossa nuoruuden sulo ja lemmen tulinen hehku ovat ruumiillistuneet.

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Suomalainen Teatteri 1881
Ohjaus: Kaarlo Bergbom
Kuva: Teatterimuseon arkisto

Luukku 2

Romeo ja Julia Kiertue Elli Tompuri 1915

Elli Tompurin kiertueella Elli Tompuri esitti itse Juliaa ja Romeona oli Pekka Niskanen.

Elli Tompuri kertoo ohjauksensa Juliasta muistelmissaan: Juosten huolettomasti portaita alas syli täynnä punaisia ruusuja Julia noudattaa äitinsä kutsua. Hän on pukeutunut auringon väriseen pehmeään samettiin, joka vapaasti ja rikkaasti poimutettunakin mukautuu jokaiseen hänen liikkeeseensä. Kuuliaisuuteen kasvatettuna hän passiivisena myöhtuu äitinsä hänelle valitsemaan mieheen, leikkitellen hän järjestelee ruusujaan, joiden kauneus näyttää hänestä sentään kaikkea muuta tärkeämmältä. Vähän myöhemmin pidetyissä perhepidoissa hänellä on yksi ruusuista jäljellä; se putoaa, vai heittääkö hän sen vaistomaisesti, tanssisaliin kiiruhtaessaan. Naamioitu Romeo poimii sen ja rientää hänen jälkeensä. Ja niin Romeon ja Julian rakkaus syttyy jälleen!

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Kiertue Elli Tompuri 1915
Ohjaus: Elli Tompuri
Kuva: Teatterimuseon arkisto

Luukku 3

Romeo ja Julia Suomen Kansallisteatteri 1918

Kolmannen luukun kuva on Suomen Kansallisteatterista vuodelta 1918, jolloin Romeota esitti Jussi Snellman ja Juliaa Aili Somersalmi.

Esityksen ohjasi Eino Kalima, jolle esitys oli uran ensimmäinen Shakespeare-ohjaus. Hän kirjoitti siitä: Tuo työ oli minulle niin mieluisa, että uskon sen ihmelääkkeen tavoin auttaneen paranemistani. Pääsin ohjaamaan Shakespearea − ensi kerran elämässäni. − − − Jouduin usein myöhemmin puhumaan Aili Somersalmen − silloisen Julian − kanssa noista vuosikymmenien takaisista 'Romeon ja Julian' harjoituksista. Hän sanoi säilyttävänsä ne sielussaan elämänsä ihanimpana teatterimuistona. Rakkaita muistoja ne olivat minullekin.

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Suomen Kansallisteatteri 1918
Ohjaus: Eino Kalima
Kuva: Teatterimuseon arkisto

Luukku 4

Romeo ja Julia Viipurin Näyttämö 1923

Viipurissa esitettiin Romeota ja Juliaa näytäntökaudella 1923−24. Romeona tässä maratonesityksessä oli myöhemmin Komisario Palmunakin tunnettu Joel Rinne ja Juliana Maikki Sälehovi.

Verneri Veistäjän kuvaili esitystä näin: Äärimmäistä voimainkoetusta merkitsi Romeon ja Julian esittäminen. Työn huolellisuutta ja yrityksen hartautta kiitettiin, mutta runokieli tuotti vaikeuksia, puhe ei aina kantanut katsomoon, ja Joel Rinteen onnistuessa Romeona yli odotusten jäi Maikki Sälehovi Juliana vaille tenhoisinta hurmaa. Näyttämörakennelma oli yhtenäinen ja teknillisesti suoritus niin hyvin suunniteltu, että 20 kuvaelmaa sujui 4 1/2 tunnissa, mistä saavutuksesta erityisesti onniteltiin. (Veistäjä: Viipurin ja muun Suomen teatteri)

William Shakespeare Romeo ja Julia
Viipurin Näyttämö 1923
Ohjaus: Torsten A. Leistén
Kuva: Teatterimuseon arkisto

Luukku 5

Romeo ja Julia Tampereen Työväen Teatteri 1929

Tampereella legendaarisen Kosti Elon ohjauksessa Juliana sädehti Vappu Elo ja Romeona hurmasi Kaarlo Kytö.

Tampereen Työväen Teatterin version yksityiskohtien vilkkautta ja eloisuutta kiiteltiin, mutta yhtenäisyydessä nähtiin puutteita. Kydön Romeossa oli kiihkeätä ja levotonta rakanstuneen nuorukaisen paloa, Juliassa viileämpää tunteen kuvausta, jossa Oiva Talvitie havaitsi liian selvät ohjaajan painaumat: Vappu Elon Juliaa olisi yhtä hyvin voinut sanoa Kosti Elon Juliaksi, summaa Panu Rajala teatterin historiikissa.

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Tampereen Työväen Teatteri 1929
Ohjaus: Kosti Elo
Kuva: Laurent / Teatterimuseon arkisto

Luukku 6

Romeo ja Julia Helsingin Kansanteatteri 1934

Parvekekohtaus on ehkä tunnetuin Romeon ja Julian kohtauksista. Helsingin Kansanteatterissa parvekkeella unelmoi Helvi Järveläisen Julia ja puutarhaan saapuu Fritz-Hugo Backmanin Romeo.

Helsingin Kansanteatterin esityksen lavasti Lasse Elo. Lavastusvaihtoja oli 17, mikä aiheutti arvostelijoiden mukaan esitykseen taiteellista hajanaisuutta, vaikka vaihdot teknisesti saatiinkin suoritettua. Kenraaliharjoitus kesti aamukuuteen saakka mm. juuri lavastusvaihtojen takia, mutta esitys saatiin kuitenkin esityskuntoon. Romeo ja Julia ei kuitenkaan saanut murskatuomiota, vaan alkuun vähän haparoinut tulkinta saavutti loppua kohti yleisössä enenevässä määrin vastakaikua, kirjoittaa Pirkko Koski teatterin historiikissa.

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Helsingin Kansanteatteri 1934
Ohjaus: Mia Backman
Kuva: Ortho / Teatterimuseon arkisto

Luukku 7

Romeo ja Julia Suomen Kansallisteatteri 1946

Suomen Kansallisteatterin näyttämöllä Romeota ja Juliaa esitettiin seuraavan kerran vuonna 1946. Juliana oli teatterissa ensimmäistä vuottaan näytellyt Eeva-Kaarina Volanen, Romeona Rauli Tuomi. Volasen kanssa Julian roolissa vuorotteli Ansa Ikonen.

Yksimielisesti kritiikki ihaili nuoressa neiti Volasessa tyttömäistä välittömyyttä ja hehkää suloa, jota kaunis ja sointuva ääni kannatti. Toivottiin vain lisääntyvää teknistä varmuutta ja puheen selkenemistä. Tulkinta meni suoraan katsojan sydämeen. - - Yksimielisiä oltiin ensi sijassa Rauli Tuomen Romeosta, jota poikkeuksetta pidettiin ihanteellisena ja kaikin puolin kypsänä näytteljäntyönä. Myös lavastaja Rolf Stegars sai tunnustusta. (Rafael Koskimies: Suomen Kansallisteatteri II)

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Suomen Kansallisteatteri 1946
Ohjaus: Pekka Alpo
Kuva: Kolmio / Teatterimuseon arkisto

Luukku 8

Romeo ja Julia Kotkan Maakuntateatteri 1949

Kotkan Maakuntateatterin nuoret rakastavaiset vuonna 1949 olivat Tuulikki Pohjola ja Helge Hansila. Esityksen ohjasi Jouko Paavola.

Verneri Veistäjä on kirjoittanut myös kotkalaisesta teatterista ja tästä pääparista: Helge Hansilan Romeo oli kuvankaunis ja plastillisesti hiottu, Tuulikki Pohjolan Julian ansioina olivat ulkonainen soveltuvuus, lausunnan ilmaisurikas kirkkaus ja esityksen koristeellinen viehkeys. (Kotkan teatterit ja näyttämöt 1908−1958)

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Kotkan Maakuntanteatteri 1949
Ohjaus: Jouko Paavola
Kuva: Teatterimuseon arkisto

Luukku 9

Romeo ja Julia Wasa Teater 1965

Tänään vaihdetaan esityskieltä ja luukusta löytyy Wasa Teaterin Romeo och Giulietta vuodelta 1965, Giuliettana Sara Arnia ja Romeona Heinz Spira.

Helsingin Sanomien kriitikon mukaan Heinz Spiran Romeo oli suoritus, jossa yhtyvät lämmin, luonnollinen elämänilo, puhdas rakkaus ja dramaattinen kiinteys. Sara Arnian Julia oli hänen mukaansa herkkä tyttö, melkein lapsi, jonka heräävät tunteet tulevat kuvatuiksi tarkoin rajatuin viivoin. Erityistä Wasa Teaternin esitykselle oli se, että koko puvustus oli lainattu Tukholmasta Dramatenista, missä ne oli aikanaan valmistettu Ingmar Bergmanin ohjaamaa Romeo ja Julia -esitystä varten.

William Shakespeare: Romeo och Giulietta
Wasa Teater 1965
Ohjaus: Etienne Glaser
Kuva: Olavi Airaksinen / Wasa Teater

Luukku 10

Romeo ja Julia Seinäjoen kaupunginteatteri 1968

Seinäjoella 1960-luvun lopulla nähtiin tragedian ja komedian rajoilla leikittelevä Romeo ja Julia. Sen ohjasi teatterin sen aikainen johtaja, Jouko Turkka, joka myös esitti miespääosaa.

Etelä-Pohjanmaan kriitikon mukaan uhkarohkea leikki onnistui: Teatterinjohtaja Jouko Turkka oli näytelmän modernisoinnin suorittanut huolella. Esitys osoitti, että modernisoitu Romeo ja Julia sopivat nykyhetkeenkin. Näytelmä komedialuontoisena tempasi mukaansa, mutta tragediset kohtaukset olivat silti riipaisevan aidot.

Jouko Turkan Romeo oli kriitikon mukaan nerokas ja äkkinäisesti riemastuva, mutta myös masentuva ihminen. Eeva-Liisa Haimelin toi Juliana esiin suunnattomasti rakastuneen nuoren naisen, jonka toivottomuuden purkaukset, mutta myös toivon kipinän leimahdukset vaihteluineen olivat aidot.

Ohjaaja Turkka itse kuvaili produktiota Vaasa-lehdessä: Esityksemme on nuorten protesti, ei haikea runonäytelmä. Sovituksemme on komedia. Arvokasta esitysperinnettä kohtaan voi tulkintamme olla loukkaava. Varmaa kuitenkin on, ettei Shakespeare ainakaan rohkeuden ja ilkikurisuuden tähden käänny haudassaan.

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Seinäjoen kaupunginteatteri 1968
Ohjaus: Jouko Turkka
Kuva: Kalevi A. Mäkinen / Seinäjoen kaupunginteatteri

Luukku  11

Romeo ja Julia Teatteri Imatra 1975

Romeo ja Julia oli Imatralla vuonna 1975 hilpeänjännittävä kertomus, josta runollisuus ja lyyrisyys oli karsittu pois. Romeona tässä versiossa parvekkeelle kurkotteli Jouni Suova ja häntä parvekkeella odotti Juliana Kyllikki Kuningas.

Esityksen ohjannut Eero Siren oli myös suomentanut tekstin uudelleen. Suomennos nojasi aikaisempiin, mutta se notkistaa ja elävöittää Shakespearen mehukkaan sanankäytön tämän päivän kuuntelijalle otolliseksi. Sirenin teksti poimii alkutekstistä kaiken hauskuuden, koomiset pointit löytyvät kuin itsestään ja osuvat naulan kantaan, arvioi Anna-Liisa Anttila Etelä-Saimaassa.

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Imatran Teatteri 1975
Ohjaus: Eero Siren
Kuva: Imatran kaupungin arkisto

Luukku 12

Romeo och Giulietta Svenska Teatern 1976

Tänään käväistään Suomen ruotsinkielisellä kansallisnäyttämöllä Svenska Teaternissa, jossa esitettiin Romeo och Giulietta vuonna 1976. Romeota esitti Tom Wenzell ja Giuliettaa Veronika Mattsson (yläkulmassa). Kuvassa myös Mercutio (Roger Nikkanen) ja Benvoglio (Fred Negendanck).

Rakkaus leimuaa korkeina liekkeinä helsinkiläisen Svenska Teaternin Romeossa ja Juliassa, kirjoitti Aamulehti. Esitys riisuu William Shakespearen tragedian kaikesta epäolennaisesta ja keskittyy pelkästään heräävän tunteen kuvaamiseen. Veronan nuoret elävät jatkuvassa eroottisessa humalatilassa etsien alituisesti kohdetta vietilleen.

Romeon ja Giuliettan rakkaus palaa ensi leimahtamisestaan alkaen voimakkaana roihuna. Heidän hääyönsä on eittämättä rohkeinta, mitä Suomessa on tähän mennessä teatterissa esitetty. Mutta samalla se on myös yksi kauneimmista näkemistäni rakkauskohtauksista puhtaudessaan ja ehdottomuudessaan, pohti Aamulehden Harry Sundqvist.

William Shakespeare: Romeo och Giulietta
Svenska Teatern i Helsingfors 1976
Ohjaus: Bengt Ahlfors
Kuva: Peter Widén / Svenska Teatern

Luukku 13

Romeo ja Julia Tilateatteri 1976

Tilateatterin Romeo ja Julia kesällä 1976 oli sovitettu lapsille. Yleensä useampituntisena nähty näytelmä ehdittiin tässä versiossa esittää tunnissa, ja henkilöitäkin tarvittiin vain viisi. Juliaa esitti Leena Schönberg ja Romeota Lasse Aho. Pääparin lisäksi tarinan kertomiseen tarvittiin vain isä Lorenzo, Julian äiti ja imettäjä.

Kiertueteatteriesityksen lavasti Lars-Henrik Schönberg. Lavastus koostui pikkubussiin mahtuneista metallilevyistä. Tilateatterin Romeota ja Juliaa esitettiin muuten Helsingin kaupunginmuseossa osana kesän 1976 Juhlaviikkoja!

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Tilateatteri 1976
Ohjaus: Katri Nironen
Kuva: Lars-Henrik Schönberg / Teatterimuseon arkisto

Luukku 14

Romeo ja Julia Kajaanin Kaupunginteatteri 1980

Nyt joulukalenterissa ollaan päästy 1980-luvulle. Kajaanissa sai ensi-iltansa Lauri Siparin uuteen käännökseen pohjautunut Romeo ja Julia, jonka nuoria rakastavaisia esitti Marja Myllylä ja Raimo Grönberg.

Kalevan Kaisu Mikkola kuvasi pääparia näin: Kajaanilaisten sankaripari ei pyrkinyt olemaan mikään yliluonnollinen eikä muista poikkeava kaksikko vaan kaksi normaalia, kovassa maailmassa elämää nuorta, joiden elämän ja suhtautumisen elämään suuri rakkaus hetkessä muuttaa. Marja Myllylä teki Juliasta verevän ja tavallisen tytön, ihanan ja kauniin sen silmissä, joka on sattunut juuri häneen rakastumaan. Grönbergkin selviytyi roolistaan moitteettomasti.

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Kajaanin Kaupunginteatteri 1980
Ohjaus: Kari Selinheimo
Kuva: Sven Falk / Kajaanin Kaupunginteatteri

Luukku 15

Romeo ja Julia Turun Kaupunginteatteri 1980

Juha Muje ja Lena Meriläinen olivat Romeo ja Julia Turun Kaupunginteatterin värikkäässä ja valloittavassa esityksessä vuonna 1980.

Romeo ja Julia yllätti raikkaalla elämänriemullaan, pidättelemättömällä aisti-ilollaan, vahvalla komiikallaa ja huumorilla, miekkailukohtauksien vauhdilla ja säihkyllä, kiitteli Olavi Veistäjä Aamulehdessä. Juha Mujeen Romeo ei ollut mikään kohtalonsa armoilla eläjä, vaan aktiivinen, osallistuva, valoisa, elämää rakastava, siinä viihtyvä. Ja hänellä oli ihanteellinen Julia, jatkoi Veistäjä. Lena Meriläinen murtautui esiin tässä tehtävässä ja teki sen vakuuttavasti. Aluksi ujo, pidättyvä, rakastuttuaan kiihkeäverinen, päättäväinen, vakuuttava ja koko ajan avoin, suloinen nuori tyttö. - - Romeo ja Julia olivat luodut toisillensa, rikkoivat tehokkaasti esitysperinteen kaavat, murtautuivat uusille urille ja pystyivät kantamaan tämän kaiken.

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Turun Kaupunginteatteri 1980
Ohjaus: Jotaarkka Pennanen
Kuva: Jari Komonen / Teatterimuseon arkisto

Luukku 16

Romeo ja Julia Lappeenrannan Kaupunginteatteri 1985

Matkataan eteenpäin 1980-luvulla, siirrytään Lappeenrantaan. Sikäläisen kaupunginteatterin versiossa vuonna 1985 Romeota esitti Kari Jokisaari ja Juliaa Jaana Kahra.

Esityksen lavasti toisena ohjaajanakin toiminut Bepi Pastore. Etelä-Saimaassa lavastuksesta sanottiin näin: Ilmava vaaleasävyinen asu välttää turhaa koreilua ja yhdistää modernin selkeyden vaihtuvien, vanhoista tauluista tms. aiheensa saavien perinteisiä fondeja lähenevien verhojen kuvapintoihin. Taaimpana näyttämöllä on puusta rakennettu, toimiva portaista ja eritasoista muodostuva, tarvittaessa palatsiksi, kaduksi jne. muuntuva tila. Erityisen kaunis on puolestaan parvekekohtauksen valkoinen kangaserkkeri, joka ylläolevassa kuvassakin nähdään.

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Lappeenrannan Kaupunginteatteri 1985
Ohjaus: Timo Närhinsalo, Bepi Pastore
Kuva: Yrjö Huittinen / Lappeenrannan kaupunginarkisto

Luukku 17

Romeo ja Julia Teatteri Eurooppa Neljä 1990

Tänään joulukalenterista paljastuu kiertävän ammattiteatterin, Teatteri Eurooppa Neljän Romeo ja Julia vuodelta 1990, jolloin teatteri oli toiminut vasta vähän aikaa. Kuvassa Julia (Minna Kangas), Romeo (Heikki Paavilainen) ja heidän takanaan kuu (Jukka Pääkkönen).

Kuten kuvan kuustakin voi päätellä, tässä esityksessä ei aina pyritty täydelliseen illuusioon. Tämä teatteri on esittämistä, ei illuusiota, ja tämä toimii, sanottiin lehtikritiikissäkin. (Aamulehti 25.10.1990). Käsinmaalatut pahvikulissit ovat kuin suoraan 1950-luvulta. Jos jotain kohtausta on hankala näytellä, niin katsojille voidaan sanoa, että nyt tässä välillä tapahtuu sellaista ja tällaista mutta mennäänpäs eteenpäin seuraavaan kohtaukseen. Pääparin suorituksesta kriitikko Seppo Roth piti: Romeo (Heikki Paavilainen) ja Julia (Minna Kangas) tulkitsevat tarinansa äärimmäisen vakavissaan ja hyvin, huojuvista pahvikulisseista huolimatta.

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Teatteri Eurooppa Neljä 1990
Ohjaus: Matti Kuikkaniemi
Kuva: Maire Hyvönen, Sampo-lehti / Saarijärven museon kuva-arkisto

Luukku 18

Romeo ja Julia Teatteri Pieni Suomi 1992

Tänään nähdään kaikista muista joulukalenterin esityksistä poikkeava Romeon ja Julian versio. Teatteri Pienen Suomen esityksessä vuonna 1992 kaikkia rooleja näytteli mies. Romeota esitti Aki Raiskio ja Juliaa Jouko Klemettilä.

Esitys ei ollut vallankumouksellinen, vaan pikemminkin paluu juurille. Shakespearen aikaankin miehet esittivät naisrooleja. Miten se toimi 1990-luvun Suomessa? Hyvin, ainakin kritiikeistä päätellen. Miehet naisten rooleissa herättivät alkuun yleisössä naurua, mutta esityksen edetessä roolimiehityksen omalaatuisuus unohtuu ja katsoja näkee pelkästään hyvin murheellisen rakkaustarinan. (Anneli Kajanto, Ilkka 13.3.1992) - - Ehkä juuri miehinen miehitys naisrooleissa auttaa nuoret katsojat kokemaan hyödyllistä etääntymistä. - - Kun siis Capuletin hautaholvissa malttamaton, kiivas Romeo juo tappavaa myrkkyä ja valekuolleista herännyt Julia surmaa itsensä tikarilla, katsomo on vaikutettu. Vain oleellinen on näytetty. Valot voivat sammua.

William Shakespeare – Michael Baran: Romeo ja Julia
Teatteri Pieni Suomi 1992
Ohjaus: Otso Kautto
Kuva: Leena Klemelä / Teatterimuseon arkisto

Luukku 19

Romeo ja Julia Ryhmäteatteri / Suomenlinnan kesäteatteri 1995

Suomenlinnan Hyvän omantunnon linnake on Ryhmäteatterin kesäteatterinäyttämö. Kesällä 1995 siellä nähtiin Romeona Martti Suosalo ja Juliana Liisa Mustonen.

Ryhmiksen esityksessä erityisesti Julia herätti ihastusta: Joku todella leimuaa tässä Romeossa ja Juliassa. Liisa Mustonen sytyttää nuoren Julian kipinöivään eloon tavalla, jota ei ole aikoihin nähty. Heittäytynyt työ muovaa hänestä esittäjänsä temperamentin mukaisen kimpun nopeaa oikkua, malttamattomuutta, säkenöintiä ja ehdottomuutta, kuvaili Riitta Wikström (Etelä-Suomen Sanomat 15.7.1995). Jukka Kajavan mukaan Julia ei ole mikään ensilemmestä riutuva sankari. On hän sitäkin, mutta myös kaikkea muuta mahdollista - - nainen ja lapsi samaan aikaan, äksy, temperamenttinen, ihan mahdoton välillä, kiljuu kuin veronalainen kalakauppias ja silti ah' niin suloinen, kaunis ja valovoimainen. (HS 23.6.2005

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Ryhmäteatteri / Suomenlinnan kesäteatteri 1995
Ohjaus: Arto af Hällström
Kuva: Kari Hakli / Teatterimuseon arkisto

Luukku 20

Romeo ja Julia Suomen Kansallisteatteri 2002

Nyt tullaan jo 2000-luvulle! Palataan taas kerran Suomen Kansallisteatteriin, jossa Romeo ja Julia on esitetty ainakin viisi kertaa. Nyt ovat vuorossa vuoden 2002 version Romeo ja Julia, nuoret teatterikorkeakoululaiset Harri Nousiainen ja Elsa Saisio.

Tämän esityksen tulkinta painottaa kriitikko Jukka Kajavan mukaan Suurta Ihastumista. Romeo ja Julia ovat hurahtaeet toisiinsa, mutta luultavasti sitäkin suuremmin he ovat hurahtaneet itse rakkauteen ja juuri ensirakkauteensa, tuohon kevyeen oloon, jonka kokemus tuo tullessaan. [Saisio ja Nousiainen] ovat kuin sisar ja veli, toistensa kaltaisia, viattomia ja energisiä, sillä tavoin nykynuoria missä tahansa paikallisjunassa. Kajava löytää esityksestä yhtymäkohtia sirkukseen: Muutama liikkkuva taso luo interiöörejä, ja tähtitaivaalla kiikkuu parisen trapetsia. Sirkukseen viittaa myös Julian parveke. Se on lampuista tehty pyöreä kehikko, kuin ontto kuu näyttämön taivaalla.

Tämä vuoden 2002 esitys on Kansallisteatterin viimeisin Romeo ja Julia. Mutta uutta tulkintaa ei tarvitse odottaa kauaa. Seuraavan kerran näytelmä nähdään siellä jo ensi keväänä. Ja taas on näyttämöllä teatterikoululaisia! (Julia & Romeo)

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Suomen Kansallisteatteri 2002
Ohjaus: Esa Leskinen
Kuva: Leena Klemelä / Suomen Kansallisteatteri

Luukku 21

Romeo ja Julia Joensuun kaupunginteatteri 2003

Joensuun Romeossa ja Juliassa räpättiin ja breikattiin keväällä 2003. Romeota esitti Riku Kemppinen ja Juliaa June Hyde. Kuvassa on heidän lisäkseen vielä imettäjä Anna Ojanne.

Joensuun Romeota ja Juliaa esitettiin kaupungintalon sisäpihalla. Paikka ja lavastus toivat mieleen 1600-luvun Englannin esityspaikat. Yleisöä lämmiteltiin paitsi reippaalla ja energisellä esityksellä, myös vilteillä ja lämpöpuhaltimilla. Näyttelijätkin olivat vedossa: Hyvää näytelmää ei kuitenkaan synny ilman taidokasta näyttelijäntyötä, ja sitä Romeossa ja Juliassa riittää. Riku Kemppisen Romeo on lopulta viaton, nuori ja poikamainen. June Hyden Julia on melkein lapsi vielä, ei kovinkaan karismaattinen, mutta sitähän nuorelta neidiltä on turha odottaakaan. Arkuus kuitenkin vaihtuu päättäväisyydeksi silloin kun niin on määrätty. Nuoren parin yhteiset hetket hehkuvat tunnetta. (Kimmo Nevalainen, Karjalainen 28.4.2003)

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Joensuun kaupunginteatteri 2003
Ohjaus: Liisa Isotalo
Kuva: Timo Kaiponen / Joensuun kaupunginteatteri

Luukku 22

Romeo ja Julia Turun Kaupunginteatteri 2008

Vuorossa on toinen turkulainen esitys, Turun Kaupunginteatterin vuoden 2008 Romeo ja Julia. Kuvassa parvekekohtaus, Juliana Kaisa El Ramly ja Romeona Marc Gassot.

Ohjaus ja myös esityksessä käytetty suomennos oli Juha Siltasen. Turun Sanomien mukaan Siltasen ja hänen työryhmänsä tulkinta on atmosfääriltään lumoava kuin satu. Visuaalisuudesta todettiin: Tyylien ja aikakausien kerroksellisuudella sekä barokkimaisella rönsyävyydellä leikittelevä puvustus saa rinnalleen selkeäpiirteisen lavastuksen, joka on moninaisuudessaan ja valojen, heijastusten ja värien käytössään hätkähdyttävän kaunis. Esityksen lavasti Jani Uljas ja puvut suunnitteli Tuomas Lampinen.

Pääparia ihasteltiin tässäkin versiossa: Marc Gassot ja Kaisa El Ramly ovat ihastuttavia Romeona ja Juliana. He näyttävät nuorten ihmisten alttiuden tarttua kaksin käsin kiinni siihen, mikä lupaa jotain erityistä.

William Shakespeare: Romeo ja Julia
Turun Kaupunginteatteri 2008
Ohjaus: Juha Siltanen
Kuva: Robert Seger / Turun Kaupunginteatteri

Luukku 23

Romeo ja Julia Seinäjoen kaupunginteatteri 2014

Näytäntökaudella 2014–15 Romeo ja Julia nähtiin ainakin kuudella suomalaisella näyttämöllä. Toiseksi viimeiseen luukkuun valikoitui Seinäjoen kaupunginteatterin esitys. Kuvassa Julia – Anna Ackerman ja Isä Lorenzo – Jukka Puronlahti.

Seinäjoella Shakespearen tarina siirrettiin nykyaikaan. Romeo ja Julia tutustuivat asuntomessualueella ja ajelivat mopoautolla. Nuori ottaa annettuna sen, missä hän kasvaa ja mihin hän syntyy. 450 vuodessa mikään ei oikeastaan ole muuttunut: nuori tekee ensimmäiset kokeilunsa kuten ensisuudelmat, ensirakkaus ja ensimmäiset (rakkauteen) pettymiset. ne ovat aina yhtä suuria, vaikka maailma ympärillä palaisi, pohti esityksen ohjaaja Antti Mikkola Ylelle.

William Shakespeare – Antti Mikkola: Romeo ja Julia
Seinäjoen kaupunginteatteri 2014
Ohjaus: Antti Mikkola
Kuva: Jukka Kontkanen / Seinäjoen kaupunginteatteri

Luukku 24

R.O.M.E.O. & J.U.L.I.A. Rovaniemen Teatteri & Lapin ylioppilasteatteri 2015

Jouluaaton luukussa on rovaniemeläinen yhteistuotanto keväältä 2015. Mukana esityksessä olivat Rovaniemen Teatteri ja Lapin ylioppilasteatteri. Juliana tässä nykypäivään tuodussa versiossa oli Iida-Sofia Luusua ja Romeona Timo Vuento.

Esityksen nimi tuli paitsi Shakespearelta myös sanoista R.O.M.E.O. = Rakkautta On Mahdotonta Ennalta Ohjata sekä J.U.L.I.A. = Järjetöntä Uskoa Liikaa Isän Armoon. Lapin yYlioppilasteatterin verkkosivuilla esitystä kuvailtiin näin: Rovaniemen Teatterin ja Lapin ylioppilasteatterin yhteistuotanto tuo Romeon ja Julian tarinan tämän päivän some- ja elämänhallintaoppaiden maailmaan. Rakastuneen Romeon on voitettava vahva uskonnollinen yhteisö, joka ohjaa ja suojelee Juliaa. Rakkauteen antautuvan Julian edessä on yhteiskunnasta ulos nyrjähtänyt Romeo.

Tämän viimeisen joulukalenterin luukun myötä Teatterimuseo toivottaa kaikille lämmintä ja onnellista joulua!

William Shakespeare – Päivi Kolmonen: R.O.M.E.O. & J.U.L.I.A.
Rovaniemen Teatteri & Lapin ylioppilasteatteri 2015
Ohjaus: Päivi Kolmonen
Kuva: Antti Raatikainen / Rovaniemen Teatteri

Haku