Kesäkuu: morsiuskimpun pidike
Kesäkuu, kesä, juhannus… ja häät! Hääsesongin alkamisen kunniaksi valitsimme Valokiilassa-palstalle jotain hääteemaista. Tämä hopealangasta tehty koristeellinen esine on kannatellut kukkasia erään suomalaisen teatterin kannalta tärkeän historiallisen henkilön hääpäivänä. Valokiilassa kesäkuussa: Hedvig Charlotte Raa-Winterhjelmin morsiuskimpun pidike!
Hedvig Charlotte Raa-Winterhjelm (os. Forsman, 1838–1907) oli Suomessakin mainetta kerännyt ruotsalainen näyttelijätär. Hänen ominta alaansa olivat suuret traagiset roolit, joista meillä tunnetuin oli Lea Aleksis Kiven samannimisessä näytelmässä. Hedvig Charlotte Raa tuli kirjatuksi suomalaisen teatterin historiaan 10.5.1869, jolloin hän esitti Leaa näytelmän kantaesityksessä. Tuo esitys oli tärkeä, koska siitä katsotaan suomenkielisen ammattiteatterin saaneen alkunsa.
Suomalaisyleisö oli saanut tutustua Hedvig Charlotte Raa-Winterhjelmin, tuolloin vielä Forsmanin, näyttelijäntaitoihin ensimmäisiä kertoja 1850-luvun lopulla ruotsalaisen Oscar Andersonin kiertueteatteriseurueen esityksissä. 1860-luvulla Forsman esiintyi Helsingissä Åhman & Pousetten seurueessa. Samaisessa seurueessa oli kiinnitettynä myös norjalainen näyttelijä Georg Frithiof Raa, jonka kanssa Hedvig Charlotte avioitui vuonna 1866. Kun Åhmanin & Pousetten seurue vuotta myöhemmin hajosi, pariskunta asettui pysyvästi Helsinkiin ja sai kiinnityksen Nya Theaterniin (nykyinen Svenska Teatern), jonka kantaviksi voimiksi he pian kohosivat.
Hedvig Charlotte Raan valinta suomenkielisen Lean päärooliin oli Kaarlo Bergbomilta ja muilta esityksen puuhamiehiltä arpapeliä. Raa ei käytännössä osannut suomea lainkaan, vaan opetteli näytelmän sanatarkan ruotsinnoksen avulla. Arpapeli kannatti. Lean esitys oli menestys, joka todisti suomen soveltuvan teatteritaiteen kieleksi. Esityksen statusta nosti pääroolin arvostettu ammattinäyttelijä.
Kolme vuotta Lea-esityksen jälkeen Hedvig Charlotte Raa jäi leskeksi, jätti Suomen ja liittyi Åhmanin seurueeseen, joka esiintyi kesäisin Oslossa. Siellä hän tapasi toisen puolisonsa, toimittaja Kristian Winterhjelmin, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1874.
Kiintymys suomenkieliseen teatteriin ja Suomeen jäi elämään. Lean esityksen jälkeen Hedvig Charlotte Raa opiskeli suomen kielen ja hänen toivottiin liittyvän vuonna 1872 perustettuun Suomalaiseen Teatteriin. Avioiduttuaan pariskunta Winterhjelm asettui asumaan Tukholmaan, joten Suomalainen Teatteri jäi ilman suurta tähteään. Hedvig Charlotte Raa-Winterhjelm kuitenkin vieraili ajoittain Suomalaisessa Teatterissa ja piti yhteyttä suomalaisiin ystäviinsä aina kuolemaansa saakka.
Lean roolissa hänet nähtiin myös 10.5.1894. ”25 vuotta oli silloin kulunut muistorikkaasta Lea-illasta 1869. Siksi oli rva Raa-Winterhjelmkin saapunut ja hänen esiintymisensä Leana tuli juhlanäytännön keskipisteeksi.” (Aspelin-Haapkylä) Näyttelijätär sai esityksen jälkeen vastaanottaa lukuisia laakeriseppeleitä ja kukkalaitteita.
Valokiilassa esiteltävä morsiuskimpun pidike on melko pieni, vain 13 cm korkea ja vajaat 5 cm leveä, joten kovin suurta kimppua pidikkeeseen ei ole mahtunut. Pidikkeet olivat yleisiä pohjoismaisissa häissä 1800-luvun loppupuolella, joskin usein ne olivat valkoisia. Raa-Winterhjelmin kimpun pidike on hopeaa ja taidokasta filigraanityötä. Kimppujen pidikkeistä saattoi roikkua silkkinauhoja, joihin oli kirjottu morsiusparin nimi ja hääpäivä. Nauhoja ei ole jäljellä, jos niitä on ollutkaan, joten emme varmuudella tiedä onko tämä morsiuskimpun pidike peräisin Raa-Winterhjelmin ensimmäisistä vai toisista häistä.
Teatterimuseolle pidikkeen on lahjoittanut Raa-Winterhjelmin elämäkerran kirjoittanut Helmi Krohn. Krohn ei itse henkilökohtaisesti tuntenut Raa-Winterhjelmiä, vaan perusti elämäkertansa kirjeisiin ja muihin kirjallisiin lähteisiin. Krohn sai elämäkertatyön aikana käytettäväkseen kirjeitä ja muuta materiaalia monilta Raa-Winterhjelmin läheisiltä ja tuttavilta, ehkä pidike on saatu siinä yhteydessä, kiitokseksi tai muistoksi. Sillä on joka tapauksessa paikkansa suomalaisen teatterin museossa, koska suomalaisella teatterilla oli paikkansa Hedvig Charlotte Raa-Winterhjelmin sydämessä!