Juhlittuamme viime vuonna satavuotiasta Suomea haluamme nyt kohdistaa katseemme itsenäisen Suomen kulttuurin keskeisiin tekijöihin. Suomalaiselle näyttämötaiteelle yksi sellainen on Aleksis Kivi. Hänen tarkat, aikaansa edellä olevat ja monivärisesti esillekirjoittamat havaintonsa ihmisestä ovat usein jääneet melko jymähtäneiden esityskaanonien jalkoihin.

Kuka oli Aleksis Kivi ja mitä me hänestä tiedämme? Edelleen vallitsevin mielikuva Kivestä on kuva sairaalloisesta ja väärinymmärretystä, liian nuorena menehtyneestä kirjailijasta, kansan syvimpien tuntojen tulkitsijasta. Uudemmissa tutkimuksissa on avautunut erilaisia ja ristiriitaisiakin näkökulmia Kiveen. Silti tuo mieleen painunut kuva, jota sekä Kansallisteatterin edessä oleva patsas että Kivestä hänen kuolinvuoteellaan piirretty piirros visuaalisesti vahvistavat, ei katoa.

Haluamme päivittää Aleksis Kiven ja hänen tuotantonsa suhteessa tähän aikaan ja esitellä häntä eri tavoin myös uusille sukupolville. Kertomalla Kiven persoonasta, teoksista ja niiden taustoista sekä elämästä 1860-luvun Helsingissä pyrimme kääntämään hänestä katsottavaksi uuden kuvan.

Aleksis Kivi kuoli nuorena, mutta ei sen nuorempana kuin mikä miesten keskimääräinen elinajan odotus tuolloin oli. Hän oli sairas, eikä hänen elämänsä ollut helppoa. Mutta ennen kaikkea hän oli lahjakas, määrätietoinen, sivistynyt ja aikaansa seuraava kirjailija, joka ehti runsaassa kymmenessä vuodessa kirjoittaa laajan ja monipuolisen tuotannon. Kiven tekstejä esitetään jatkuvasti suomalaisilla näyttämöillä. Tänäkin päivänä Aleksis Kiven kuva ihmisestä on tunnistettava ja tosi.

Kääntelemme Kiveä näyttelykokonaisuudessa, joka koostuu itse asiassa neljästä eri pienoisnäyttelystä – tarjoamme mahdollisuuden tutustua häneen sekä perinteisten kokoelma- ja arkistomateriaalien kautta että altistamalla kävijän toiminnallisiin kokemuksiin.

Näyttelyyn liittyy eri ikäisille suunnattuja teatterin keinoja käyttäviä työpajoja. Yläkouluikäisten työpaja painottuu erityisesti Seitsemän veljeksen tapahtumien ja sisältöjen avaamiseen. Lukiolaisille ja muissa toisen asteen oppilaitoksissa opiskeleville suunnatuissa työpajoissa otetaan enemmän huomioon Kiven koko tuotanto ja historiallinen tilanne, jossa teokset ovat syntyneet.

Kivi kääntyy -näyttely on avoinna 5.1.2020 saakka.

TYÖRYHMÄ
Käsikirjoitus: Heini Räsänen, Raija-Liisa Seilo, Vesa Tapio Valo
Visuaalinen suunnittelu: Tuomas Lampinen
Valosuunnittelu: Kalle Ropponen
Graafinen suunnittelu: Mia Kivinen
Tekoälysovelluksen tekninen suunnittelu ja toteutus: Aku Meriläinen
Näyttelyjulkaisun artikkelit: Pekka Niemelä, Pentti Paavolainen, Riitta Pohjola-Skarp, Vesa Tapio Valo
Tuotantokoordinaattori: Topi Vainikainen

Matti Warén: Kullervo, luonnos Suomen Kansallisteatteriin 1934. Teatterimuseon kokoelmat. © Kuvasto 2018.