Teatterimuseo

Luukku 11

Tanssijanukke Lemmenkoe-baletin mukaan

Tässä kuussa pyörähdellään balettinäyttämölle. Onko esinettä käytetty näyttämöllä? Tietääksemme ei ole. Onko se ollut tarpeellinen esityksen valmistusvaiheissa? Ei varmaankaan. Liittyykö se edes tanssiin? No ei varsinaisesti tai ainakaan konkreettisesti… Mistä siis on kyse? Valokiilassa syyskuussa: Tanssijanukke Lemmenkoe-esityksen mukaan.
 

Chung-nukke


Tämä syyskuun esineemme, pieni käsin tehty nukke, muistuttaa huhtikuussa esiteltyä Aino Ackté -dioraamaa. (Tulossa myös kierrätysjoulukalenteriin!) Molemmat ovat muistoja jostakin näyttämöllä nähdystä. Tämänkertainen nukkemme on kopio Suomalaisen baletin esityksen Lemmenkoe päähenkilöstä Chung Jangista.

Lemmenkoe on W.A. Mozartin musiikkiin tehty balettihupailu, joka sai kantaesityksensä Kansallisbaletissa 22.3.1956. Koreografian balettiin teki suomalaisen baletin pioneeri Georg Gé esikuvanaan Mihail Fokinin alkuperäisteos. Baletissa kiinalainen mandariini haluaa naittaa tyttärensä Ranskan lähettiläälle. Tyttären rakkauden kohde on kuitenkin köyhä nuorukainen. Baletti yhdistelee klassista balettia, rokokoota jäljittelevää tapakulttuuria ja kiinalaisen oopperan hahmoja.

Puvut balettiin suunnitteli Suomen ensimmäiseksi näyttämöpukujen suunnittelijaksi kutsuttu Martha Neiglick-Platonoff (1889–1964). Platonoff tunnetaan myös ikonimaalarina ja uskonnollisaiheisten töiden tekijänä.

Martha Platonoffin virallinen ammattinimike oli koriste- ja pukupiirtäjä. Taidokas piirrosjälki näkyykin hänen tekemissään luonnoksissa, joita Teatterimuseon kokoelmissa on joitakin kymmeniä. Alla luonnos Lemmenkoe-baletin ”ensimmäisen ministerin” pukuun. Roolin tanssi vuoden 1956 produktiossa Uuno Onkinen. Myös Onkisen käyttämä puku löytyy Teatterimuseon kokoelmista.
 

Lemmenkoe-luonnos

 

Lemmenkoe-baletin päähenkilöstä, mandariinin tyttärestä Chung Jangista muistuttaa Teatterimuseon kokoelmissa vain tämä nukke, jonka on valmistanut Martha Platonoff itse. Mutta tämä nukke kertoo puvusta hyvin paljon. Sen ja Suomen Kansallisoopperan arkistosta löytyvien esityskuvien perusteella saa hyvän käsityksen siitä millainen alkuperäinen puku on ollut. Mustavalkokuvista näkee puvun muodon ja nukke paljastaa värit ja suuntaa antavasti myös koristekirjailun sekä päähineen idean. Kuvassa pääroolissa Margareta von Bahrin kanssa vuorotellut Maj-Lis Rajala. Kuva Taisto Tuomi, Suomen Kansallisoopperan arkisto.
 

Lemmenkoe


Tänä päivänä nukke paitsi viehättää, myös toimii pukututkimuksen lähteenä. Mutta miksi se on alun perin tehty? Ehkä nukella on esitelty pukusuunnittelua tai se on valmistettu muistoksi tai lahjaksi jollekulle. Nukke on valmistettu ja koristeltu taidokkaasti käsin ompelemalla, joten sen tekemiseen on kulunut useita tunteja. Ehkäpä se on tehty yksinkertaisesti tekemisen ilosta!
 

Chung-nukke lähikuva


Maj-Lis Rajala muuten teki ja harjoitutti filmitaltioinnin, muistiinpanojensa ja lihasmuistinsa avulla Lemmenkoe-baletin toisinnon Kansallisbalettiin vuonna 1995. Pukusuunnittelija Anna Kontek teki tuolloin rekonstruktion Platonoffin suunnittelemista puvuista herättäen niiden kuosit ja värit uuteen hehkuun.

Haku