Teatterimuseo

Luukku 9

Maaliskuussa Valokiilassa-palstalla esitellään esine, jolla tiettävästi on ollut tehtävä jo Suomen Kansallisteatterin edeltäjän, Suomalaisen Teatterin näytännöissä Arkadia-teatterissa.
 

soittokello


”Näyttämön kello soi. Sen kilinässä on aavemainen ja epätodellinen soinne. En tunne, että minulla olisi mitään yhteyttä tuohon soittoon, mutta nousen kuitenkin pukuhuoneen tuolilta, koska teatterin tukkataituri ja ihomaalimestari sieppaa kaavun harteiltani ja loittonee vierestäni. Nousen ja vetäisen mustan Daniel Hjort -pukuni kireää miehustaa vähän alemmaksi. Kello soi heti uudelleen.”

Kuvaileeko näyttelijä Kaarlo Halme muistelmissaan juuri tätä kelloa? Vai soitettiinkohan tätä kelloa yleisölle, kun heidän oli aika siirtyä katsomoon? Ihan varmasti emme soittokellon käyttötarkoitusta tiedä. Kellon lahjoitti museon ensimmäisiin kokoelmiin Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteri helmikuussa 1963. Lahjoituksen yhteydessä museolle siirtyi myös perimätieto, että soittokello olisi peräisin Arkadia-teatterista. Ja Arkadia-teatterin soittokellona se pääsi myöhemmin esille Helsingin Teatterimuseon näyttelyyn.

Helsingin Teatterimuseon ensimmäiset näyttelytilat (kolme huonetta, 90 m2) sijaitsivat Balderin talossa osoitteessa Aleksanterinkatu 12. Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi tehtäväksi säätiön hallitus katsoi museon näyttelyn järjestämisen. Remontoidut toimitilat vastaanotettiin tammikuun alkupuolella ja näyttelyn valmistelu käynnistettiin heti.

Helsingin Teatterimuseon ensimmäinen näyttely avattiin Maailman teatteripäivänä 27.3.1963. (Jälleen yksi uusi päivämäärä 50-vuotisjuhlille. Voimme siis juhlia puolta vuosisataamme vielä ensi vuonnakin!) Museon avajaistilaisuuteen, jonka kaupunki järjesti museon lähellä sijainneessa Valkoisessa salissa, kutsuttiin 100 kutsuvierasta. Avajaispuheen piti säätiön edustajiston puheenjohtaja, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja A.K. Loimaranta. Muita puhujia olivat säätiön hallituksen puheenjohtaja T.I. Wuorenrinne, näyttelijä Jalmari Rinne sekä Svenska Teaternin johtaja Runar Schauman. Juhlallisuuksien jälkeen kutsuvieraat siirtyivät tutustumaan itse museoon.

Näyttelyssä oli esineitä, pukuja, roolivihkoja, pääkirjoja, leikekirjoja ja valokuva-albumeita, pienoismalleja ja luonnoksia Helsingin Teatterimuseon ensimmäisistä kokoelmista, jotka saatiin mm. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitolta ja Suomen Kansallisteatterilta. Kolmeen huoneeseen koottu näyttely painottui suomalaisen teatterin varhaisvaiheisiin, mutta esitteli myös 1900-luvun teatteria lähinnä luonnosten ja pienoismallien kautta.

Helsingin Teatterimuseo oli yleisölle avoinna sunnuntaisin klo 12–16 ja keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 17–19. Pääsymaksu oli 1 markka. Kutsuvieraiden lisäksi ensimmäisen vuoden aikana museossa kävi 584 henkilöä.

 

Haku