Teatterimuseo

Musiikkilöytö tutkijasalissa

12.11.2018

Teatterimuseon tutkijasalissa löydettiin perjantaina palanen musiikkiteatterin historiaa, kun tietopalvelun asiakas, musiikkikirjastonhoitaja Heikki Poroila tunnisti nuottipinosta säveltäjä Erkki Melartinin omakätisiä partituurikäsikirjoituksia Eino Leinon näytelmään Meiram. Sävellysten olemassaolosta on tiedetty kyllä entuudestaan ja osa nuoteistakin on olemassa muissa arkistoissa, mutta osa tunnettiin vain mainintoina historiankirjoissa. Esimerkiksi alkusoitto on ollut kadoksissa. Tai, kuten nyt tiedetään, tallessa, mutta tunnistamatta, Teatterimuseossa Viipurin Näyttämön nuottikokoelman joukossa. Annetaan nyt partituurien tunnistajan, Heikki Poroilan itse kertoa löydöstään tarkemmin!

Erkki Melartin"Erkki Melartinin musiikki Eino Leinon näytelmään Meiram (kirjoitettu 1898 tai 1899  ja julkaistu uudistettuna 1905 kokoelmassa Naamioita I), syntyi pohjalaisten ylioppilaiden tilauksesta. Melartin kirjoitti vanhemmilleen kirjeessä 10.2.1899: ”Laulut joista kirjoitin, ovat arpajaisia varten, jotka pohjalaiset ylioppilaat järjestävät kansankorkeakouluaan varten tk. 18 p:nä. Siellä esitetään Eino Leinon näytelmä, johon tarvitaan 4 soololaulua, 3 kuorolaulua ja 2 tanssia. Nyt jätetäänkin näytelmä pois ohjelmasta (liian iloinen esitettäväksi tällaisina aikoina).” Melartin ei lannistunut takaiskusta, vaan kiikutti kaksi mielestään onnistunutta näytelmän laulua kustantajalle yksinlauluversioina. Tunnemme ne nykyään Mirjamin lauluina I ja II.

Meiramin tarina sai kuitenkin jatkoa, kun Kasimir Leinon vetämä Suomalainen Maaseututeatteri päätti ottaa näytelmän ohjelmistoonsa. Sanomalehdet tiesivät jo marraskuussa 1900 kertoa lukijoille ”uudesta” näytelmästä, johon ”Erkki Melartin on säveltänyt musiikin”. Toukokuussa 1901 julkaistiin Kaarle Silanderin toimittama kirja Suomalaiset maaseututeaatterit 1887–1900, jonka liitteenä oli Leinon näytelmän teksti. Sen nimiösivulla viitattiin Melartiniin laulujen säveltäjänä. Joulukuussa 1901 Melartin orkestroi alkuperäisen musiikin ja sävelsi oletettavasti Kasimir Leinon pyynnöstä helmikuussa 1902 vielä pitkän alkusoiton (”Idylli”), joka ei siis ehtinyt ensimmäisiin esityksiin Viipurissa.

Näytelmän ensiesitys oli Viipurissa 8.1.1902. Wiipurin Sanomat mainosti esitystä saman päivän lehdessä näin: ”Tänä iltana on teaatterissa premieeri, näytellään Eino Leinon laulunsekainen satunäytelmä ’Meiram’, jonka on säveltänyt Erkki Melartin. Lisäkappaleena annetaan Kiven ’Lea’. Varmaan tämä premieeri tuo yleisöä huoneen täydeltä.” Wiipuri-lehden anonyymi kriitikko oli esitykseen tyytyväinen: ”Runoilijan kaunis aate, sujuva kieli ja säveltäjä Erkki Melartinin ihana musiikki yhdessä ovat luoneet kappaleen, joka niin hyvin esitettynä kuin eilen tapahtui, ansaitsee huomion.” (Wiipuri 9.1.1902) (Teksti jatkuu kuvan alla.)

Melartin, Meiram


Näytelmästä ei kuitenkaan tullut sellaista menestystä, jota varmaan sekä Kasimir Leino että Melartin olivat toivoneet. Kahden Viipurin esityksen jälkeen oli näytännöt Porissa 12.3.1902 ja Turussa 12.12.1902, ja näissä esityksissä kuultiin oletettavasti myös helmikuussa valmistunut alkusoitto. Mutta vaikka Uusi Savo lupaili 18.12.1902 esityksiä Kuopioon, näytelmä jäi pois ohjelmistosta. Joitakin satunnaisia esityksiä lähinnä amatöörivoimin tunnetaan myöhemmiltä vuosilta: 8.11.1908 Kuopiossa Kauppa-apulais-yhdistyksen arpajaisjuhlassa, 4.3.1911 Kuopion Musiikinystäväin yhdistyksen arpajaisissa sekä 6.10.1912 Pietarsaaressa, missä näytelmää mainostettiin ilmaisulla ”Mirjam – fantasi i 3 tablåer” ja ilman viittausta Melartinin musiikkiin.

Teatterimuseon arkistosta nyt löytynyt, Viipurin Näyttämön kokoelmaan (TeaMA1344) sisältyvä Meiramin aineisto sisältää säveltäjän omakätisen partituurin vuonna 1899 sävelletystä musiikista uudelleen orkestroituna sekä helmikuussa 1902 sävelletyn alkusoiton partituurin, myös Melartinin omakätisenä käsikirjoituksena. Lisäksi aineistossa on kopistin tekemä pianopartituuri sekä orkesterin äänilehdet.

Meiram (teosluettelonumeroltaan EM156) on aiemmin tunnettu kokonaisuutena vain välillisesti, koska muualla säilyneet käsikirjoitukset ovat kattaneet vain osan Melartinin säveltämästä musiikista. Teatterimuseon aineiston ansiosta tämä noin sadan partituurinsivun laajuinen näyttämömusiikki on nyt tutkijoiden ja esittäjien ulottuvilla sellaisena, jollaiseksi sen säveltäjä itse tarkoitti. Käsikirjoitusaineisto löytyi osittain sattumalta muiden selvitysten yhteydessä, mutta ratkaisevaa oli, että Viipurin Näyttämön nuottikokoelmasta oli laadittu aakkosellinen listaus näytelmien nimistä. Sen perusteella oli mahdollista pyytää aineisto tarkempaan tutkintaan ja tehdä nyt puheena oleva löytö."

Heikki Poroila
 

Melartin, partituurin loppu


Kiitämme Heikki Poroilaa tiedoista, tekstistä ja ennen kaikkea aineiston tunnistamisesta!

 

Heikki Poroila
FM, musiikkikirjastonhoitaja (eläkkeellä), tietokirjoittaja ja harrastajatutkija
Julkaissut vuonna 2016 Erkki Melartinin teosluettelon (Suomen musiikkikirjastoyhdistys), jonka verkkoversio löytyy täältä.  (Päivitetty viimeksi 12.12.2017). Toimii Erkki Melartin -seura ry:n sihteerinä ja taloudenhoitajana. Koonnut teosluettelot myös säveltäjiltä Selim Palmgren (2014) ja Oskar Merikanto (1994, uudistettu laitos valmistuu 2018).

Teatterintekijät, tutkijat sekä muut esittävistä taiteista kiinnostuneet voivat tutustua Teatterimuseon arkisto- ja esinekokoelmamateriaaliin ja käsikirjastoon tutkijasalissa, jossa on mahdollista myös kuunnella äänitteitä ja katsella kuvanauhoitteita. Tutkijasalissa kävijät voivat itse tehdä hakuja kokoelmatietokantaan, mutta tarvittaessa sen käytössä opastetaan. Käyntiajankohdasta sovitaan etukäteen: tietopalvelu@teatterimuseo.fi, 040 1922 309.

Kuvat:
Erkki Melartin, postikorttikuva Paul Heckscher, otteita Erkki Melartinin Meiram-partituureista (TeaMA1344). Teatterimuseon arkisto.

 

Haku