Teatterimuseo

Nya Teatern 1860

01.10.2016

Teattereita Helsingin menneisyydestä, osa 4

Nyt siirrytään edellisen teatterin sijoilta muutaman kymmenen metriä länteen. Tällä paikalla sijaitsi nimittäin Helsingin ensimmäinen kivirakenteinen teatteritalo. Nähdessään paikan ja sillä tänä päivänä seisovan rakennuksen moni varmasti ihmettelee miten niin mennyt teatteritalo? Siinähän se edelleen seisoo, Svenska Teatern, ja voi erinomaisen hyvin!

2010-luvun katukuvasta tuttu Svenska Teatern ei kuitenkaan ole ensimmäinen paikalla sijainnut teatteri. Samalle paikalle, jopa samalle kivijalalle valmistui vuonna 1860 Georg Theodor Chiewitzin piirtämä Nya Teatern. Uusi, uljas kiviteatteri jäi kuitenkin hyvin lyhytikäiseksi, sillä rakennus paloi vain kolmen vuoden kuluttua. Teatteri rakennettiin pian uudelleen ja Nya Teaternin avajaisjuhlallisuuksia päästiin viettämään uudemman kerran lokakuussa 1866.

Chiewitzin teatteri

Puupiirros Chiewitzin suunnittelemasta Nya Teaternista Erottajalla ennen tulipaloa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Kuten jo edellisellä Valokiilassa-palstalla kerroimme, innostus kiviteatterin rakentamiseen syttyi kulttuuriväen parissa ensimmäisen suomalaisen oopperan, Kung Karls Jaktin kantaesityksen jälkeen vuonna 1852. Chiewitzin suunnitteleman teatterirakennuksen katseenvangitsijana toimi puolipyöreä julkisivu, jota koristivat pilarit ja kaari-ikkunat. Keskellä sijaitsi kolmiovinen pääsisäänkäynti. Arkkitehti inspiroitui monta tyylisuuntaa yhdistelevästä kaarevasta Dresdenin hoviteatterista. Kun Nya Teatern syttyi tuleen toukokuussa 1863, kohtalokkaan palon jäljiltä teatterista jäi jäljelle pelkkä runko.

Säilyneen rungon pohjalle rakennettiin uusi teatteri pietarilaisarkkitehti Nikolaj Benois’n johdolla. Rakennus mukaili vanhaa arkkitehtuuria, vaikka muutoksia ja laajennuksiakin tehtiin. Aikaisemmasta julkisivusta poiketen ensimmäisen kerroksen julkisivu koristeltiin harkkokivillä. Myös talon sisäisiä kulkuyhteyksiä ja paloturvallisuutta parannettiin. Ravintolan kohdalta vanhat perustukset olivat tuhoutuneet täysin, joten ravintolatiloja laajennettiin lähes nelinkertaisiksi.

Benois'n teatteri

Nikolaj Benois’n suunnittelema teatteri sai kaupunkilaisilta paljon kehuja. Kuva: E. Granlund, noin 1930. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm00308u

Chiewitzin suunnitelman mukainen 916-paikkainen vaalea katsomo oli koristeltu kultaornamenteilla ja punaisella sametilla. Yleisilmeen kuului olla yksinkertainen, jotta keisarillinen aitio korostuisi mahtipontisena. Aitiota ympäröivät ylenpalttiset kultakoristelut ja keisarillinen monogrammi. Sinisävyistä kattomaalausta kuvittivat Wilhelm Ekmanin maalaamat yhdeksän muusaa.

Benois'n teatteri sisältä

Benois suunnitteli uuden katsomon alkuperäistä henkeä kunnioittaen, mutta edeltäjäänsä koristeellisemmaksi. Kolme metriä suurempi huonekorkeus mahdollisti näyttävämmän kaarevan sisäkaton rakentamisen. Keisarillinen aitio siirrettiin ensimmäisen parven keskeltä näyttämön viereen, samaan kohtaan kuin Dresdenin hoviteatterissa.Benois’n suunnittelemaa sisustusta pääsee ihailemaan nykypäivänäkin, sillä katsomo on säilynyt lähes entisellään. Kuva vuodelta 1983. Kuva: Magnus Löfving. Teatterimuseon arkisto.

Aluksi Nya Teatern toimi vierailunäyttämönä, mutta sen toiminta oli tappiollista. Vuonna 1867 perustettiin Garantiföreningen för Svenska Teatern, joka vastasi vakituisesta teatteriseurueesta. Näyttelijäkunta kiinnitettiin pääosin Ruotsista. Kotimaiset näyttelijät joutuivat tyytymään sivurooleihin, sillä suomenruotsia pidettiin vielä liian rahvaanomaisena näyttämökieleksi. Teatteria kutsuttiin edelleen Nya Teaterniksi. Svenska Teaterniksi vuonna 1887 nimensä vaihtanut teatteri on sittemmin vakiintunut suomenruotsalaiseksi kansallisnäyttämöksi ja juhli vastikään 150-vuotisjuhlaansa.

Siinä missä Esplanadin teatteri oli käynyt pieneksi jo muutaman vuoden kuluttua avaamisestaan, Nya Teatern / Svenska Teatern palveli tarkoitustaan vuosikymmeniä. Uuden vuosisadan koittaessa teatteri kuitenkin alkoi olla uudistamisen tarpeessa. Teatteriin suunniteltiin vuonna 1914 perusteellista korjausta ja laajennusta, joiden suunnitelmista vastasi Eliel Saarinen. Taloudellisista syistä peruskorjaus jäi tuolloin tekemättä ja projektia jatkettiin vasta 1930-luvulla kun arkkitehdit Jarl Eklund ja Eero Saarinen viimeistelivät korjaussuunnitelmat. Korjaukset muuttivat teatteria merkittävästi. Vain kolmasosa alkuperäisestä rakennuksesta − katsomo ja osa lämpiöstä − säilytettiin ennallaan. Tiloja laajennettiin rakentamalla juhlahuoneistoja ja työhuoneita. Rakennukseen tehtiin kaksi siipirakennusta. Lisäksi ensimmäisen kerroksen kymmenen kaari-ikkunaa muurattiin umpeen.

Svenska Teatern 1930-luvulla

Svenska Teaternin uudistunut rakennus 1930-luvulla. Kaareva julkisivu on säilyttänyt ulkomuotonsa nykypäivään saakka. Kuva: Tuntematon, 1937−1939. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm003qkc

Vuosien saatossa Svenska Teaternia on korjattu useampaan otteeseen. Vuonna 1991 esimerkiksi palautettiin ennalleen kahdeksan muurattua ikkunaa ja tila muutettiin kahvilakäyttöön. Viimeisin peruskorjaus tehtiin vuosina 2010−2012, jolloin suuri näyttämö restaurointiin vuoden 1911 asuun, ja muut teatteritilat modernisoitiin.

Svenska Teatern tänään

Svenska Teatern nykyasussaan viimeisimmän remontin jälkeen. Kuva: Heikki Suomi / Teatterimuseo.

Haku