Esittävien taiteiden pukutyön nykydokumentointi

Nykydokumentointi on tärkeä ja haastava osa museotyötä. Maailma muuttuu jatkuvasti, ja erilaisten ilmiöiden nykyhetken tilannetta voi dokumentoida vain tässä hetkessä. Mitä esimerkiksi esittävien taiteiden pukutyössä tapahtuu parhaillaan? Millainen tieto katoaa, jos sitä ei tallenneta juuri nyt?

Vaikka nykydokumentoinnin merkitys ymmärretään, niin resurssipulan vuoksi museoiden kokoelmatyöntekijöiden on vaikea löytää sille aikaa. Tarvitaan siis uusia keinoja. Idea pukutyön nykydokumentoinnin joukkoistamisesta syntyi kentällä, kun pukututkija ja -suunnittelija Joanna Weckman keskusteli aiheesta Facebook-profiilissaan syksyllä 2017. Moni keskustelijoista yhtyi hänen näkemykseensä siitä, että alan dokumentointia tarvittaisiin enemmän ja että kentällä työskentelevät voisivat tehdä sitä myös itse.

Weckman kysyi Teatterimuseolta, olisiko museo kiinnostunut vastaanottamaan syntyvät aineistot kokoelmiinsa. Me museolla innostuimme, ja päätimme luoda projektin yhdessä pukualan ammattilaisten kanssa. Lisää projektin taustoista on Teatterimuseon blogissa.

Joukkoistaminen toivottavasti osoittautuu yhdeksi keinoksi toteuttaa nykydokumentointia sekä tehokkaalla että asiantuntevalla tavalla. Esittävien taiteiden kentän toimijoilla on paras ymmärrys siitä, mikä heidän työssään on tärkeää tallentaa. Omaa työtään dokumentoimalla voi osallistua koko ammattikunnan ja taidemuodon historian rakentumiseen. Vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu meille kaikille.

Innostaako oman ja mahdollisesti myös kollegoiden työn dokumentoiminen sinua tai työryhmääsi? Tervetuloa osallistumaan!

Valmiit dokumentointiaineistot toimitetaan Teatterimuseolle huhtikuun 2018 loppuun mennessä. Kuulemme mielellämme osallistumissuunnitelmista jo etukäteen, ja meihin voi olla yhteydessä myös dokumentoinnin aikana. Tältä sivulta löytyy ohjeita dokumentoinnin toteuttamiseen, rullaathan siis alemmas.

Odotamme yhteydenottoja ja aineistoja mielenkiinnolla!

Yhteistyöterveisin,
Eeva Mustonen, arkistonhoitaja, puh. 040-1922 308, eeva.mustonen@teatterimuseo.fi
Sanna Brander, amanuenssi (esinekokoelmat), puh. 040-1922 307, sanna.brander@teatterimuseo.fi

 

Sivun kuvissa seurataan pukusuunnittelija Liisi Tandefeltin työpäivää Turun Kaupunginteatterin Rasvahattu-esityksen pukujen parissa 1976.
Kuvat: Klaus Kostzubatis / Teatterimuseon arkisto.

Pukupäivä sosiaalisessa mediassa

Toivomme hankkeelle ja pukutyölle näkyvyyttä myös sosiaalisessa mediassa. Halutessasi voit jakaa dokumentointiaineistoja ja -tunnelmia omissa tai organisaatiosi sosiaalisen median kanavissa. Tägää kuvat hashtagilla #pukupäivä2018. Teatterimuseo jakaa pukupäivän hashtagilla merkittyjä postauksia omissa some-kanavissaan Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Dokumentointiohjeistus

Mitä dokumentoidaan?

Pukupäivä 2018  hankkeen tarkoituksena on tallentaa pukutyön tekijöiden työskentelyä ammatissaan. Lähtökohtana on yhden päivän mittainen dokumentointi (vaihtoehto A), joka on otteeltaan niin keveä, että sen ehtii arjen kiireissä toteuttaa. Juuri arkipäivän tutut asiat ovatkin dokumentoinnissa tärkeitä. Halutessaan dokumentointia voi toki jatkaa pitempään, ja työstään voi kertoa laajemmasta näkökulmasta (vaihtoehto B).

Vaihtoehto A: Yhden päivän dokumentointi.
Kuka olet ja mitä teet? Tai mitä teette työryhmänä? Millainen projekti on työn alla? Miten päivä rakentuu? Millaisia tehtäviä työpäivään sisältyy? Keiden kanssa työskennellään? Oliko työpäivä tyypillinen vai jollain tavalla erityinen?

Vaihtoehto B: Laajempi dokumentointi
Dokumentoinnin laajuus, tyyli ja sisältö ovat vapaita, mutta alla on inspiraatioksi mahdollisia aiheita:

• pukutyön eri ammattiryhmät
• koulutus
• työskentely esittävien taiteiden eri alueilla ja mahdolliset muut työt
• työvälineistö
• työprosessin vaiheet ja eri ammattiryhmien tehtävien nivoutuminen toisiinsa
• työtilat
• rutiininomaiset tehtävät / työvaiheet ja niistä poikkeavat tehtävät / työvaiheet / tapahtumat
• tavat ja perinteet
• ilmiöt ja trendit
• työn rytmittyminen / aikatauluttuminen

Mitä kirjataan ylös?

Kirjoita dokumentoinnista ylös seuraavat tiedot:

• Perustiedot: yhteyshenkilö (nimi, yhteystiedot, ammatti), mahdollinen organisaatio (nimi ja yhteystiedot).
• Dokumentoinnin tekijät: kuvaaja, mahdollinen haastattelija tms. toimijat.
• Aika: päivämäärä tai ajanjakso, jona dokumentointi on tehty (myös eri osioiden ajankohdat).
• Paikka: rakennus, työtila, osoite, jos se on eri kuin organisaation yhteystiedoissa.
• Tilanne: mitä tapahtuu, millaisia asiayhteyksiä tapahtumalla on (esimerkiksi tietyn produktion suunnittelun varhaisvaihe, kenraaliharjoitukseen/ensi-iltaan valmistautuminen tai tietyn, jo käytössä olleen puvuston huolto)?
• Keitä dokumentoinnissa esiintyy: henkilöiden nimet, ammatit ja tehtävät kyseisessä tilanteessa (henkilöiden esittely sellaisella tavalla, että heidät tunnistaa aineistosta).
• Miten dokumentoinnin kohde/aihe/näkökulma valikoitui?

 

 

Sopimukset

Tarvittaessa kysy organisaatioltasi lupa dokumentointiin. Jos dokumentointiin osallistuu useita henkilöitä, on hyvä valita yhteyshenkilö. Yhteyshenkilö tekee kaikkien dokumentointiin osallistuvien henkilöiden kanssa kirjallisen sopimuksen aineiston tallentamisesta Teatterimuseoon ja aineiston myöhemmästä käytöstä. Sopimus tehdään siis sekä tekijänoikeuksien haltijoiden että kaikkien aineistoissa eri tavoin esiintyvien (esimerkiksi kuvissa näkyvien tai äänitteissä kuuluvien) henkilöiden kanssa. Mikäli aineisto erityisesti kohdentuu tekijänoikeudenalaisiin aineistoihin (esimerkiksi suorat pukukuvat tai videotallenne harjoituksista tai esityksistä), niin myös näiden osalta tulee hankkia luvat. Teatterimuseo on laatinut hanketta varten valmiin sopimuspohjan.

Yksi sopimuspohjassa mainittu vaihtoehto on Creative Commons -lisenssi (CC-linsenssi), joka mahdollistaa aineistojen tavanomaista vapaamman käytön. Tekijänoikeuksien haltija/t valitsee/valitsevat itse, missä määrin tekijänoikeuksia vapautetaan. Jos CC-lisenssi kiinnostaa, itsellesi tai työryhmällesi sopivaa lisenssin muotoa voi harkita CC-lisenssinvalitsimen avulla. Valittu CC-lisenssi merkitään sopimukseen.

Jos sopimuspohja ei tarjoa sinulle tai työryhmällesi sopivia vaihtoehtoja, keskustelemme muutostarpeista mielellämme. Työryhmän kesken sopimusasioista on tärkeää keskustella ja päättää jo dokumentoinnin suunnitteluvaiheessa. Työryhmän osalta kaikki allekirjoitukset kerätään mieluiten yhteen sopimukseen.

Hankkeen osallistuja tai työryhmän yhteyshenkilö lähettää allekirjoitetun sopimuksen liitteineen (osallistujaluettelo ja aineistoluettelo) Teatterimuseoon (ks. sivun lopussa).

Tallennusmenetelmät ja tiedostomuodot

Dokumentoinnin voi toteuttaa esimerkiksi valokuvaamalla, videokuvaamalla, äänittämällä, kirjoittamalla tai eri menetelmiä yhdistäen. Dokumentoinnissa voi kertoa omasta työstään tai vaikkapa haastatella kollegaa. Kyseessä voi olla yhden henkilön tai työryhmän toteuttama hanke.

Valokuvat:

• Pyri saamaan kuvista tarkkoja ja huolehdi valaistuksen riittämisestä sekä siitä, että värit toistuvat riittävän hyvin (valkotasapaino).
• Kuvaa työprosessin eri vaiheita. Ota sekä yleiskuvia että lähikuvia.
• Poista epäonnistuneet kuvat. Jos kuvaat runsaasti, valitse informatiivisimmat kuvat.
• Jos mahdollista, käytä digitaalista järjestelmäkameraa ja valitse tiedostomuodoksi TIFF (jos kuvaat RAW-formaattiin, muokkaa kuvat museota varten TIFF-formaattiin).
• Jos käytät kompaktikameraa, tablettia tai kännykkäkameraa, vaihtoehtona on usein vain JPEG-tiedostomuoto. Valitse kamerasta mahdollisimman suuri koko ja paras laatu.
• Tiedostojen tulisi olla mahdollisimman vähän pakattuja.

Videotiedostot:

• Huolehdi että valaistus riittää ja että ääni tallentuu riittävän hyvin.
• Halutessasi voit editoida tallennetta.
• Käytä mieluiten formaatteja DV (esim. MOV tai AVI) tai MPEG4.
• Toimita museolle alkuperäinen, mahdollisimman vähän pakattu tiedosto.
• Mikäli kyseessä on haastattelu tai vastaava, litteroi se tai liitä mukaan tiivistelmä käsitellyistä aiheista.

Äänitiedostot:

• Käytä mieluiten formaattia WAV, mutta myös MP3 käy.
• Mikäli kyseessä on haastattelu tai vastaava, litteroi se tai liitä mukaan tiivistelmä käsitellyistä aiheista.

Tekstit:

• Tekstit voi toimittaa tiedosto- tai paperimuodossa.

Lisätietoa dokumentointityöstä on tarjolla esimerkiksi Keski-Suomen museon monipuolisessa nykydokumentointiohjeistuksessa.

Aineistojen toimittaminen Teatterimuseon kokoelmiin

Aineistot lähetetään Teatterimuseolle 30.4.2018 mennessä sähköpostitse (arkisto@teatterimuseo.fi) tai esimerkiksi WeTransferin kautta. Jos tiedoston/tiedostojen koko muodostuu ongelmaksi, toimittamisen tapa sovitaan erikseen. Aineistot voi myös tuoda henkilökohtaisesti tai lähettää postitse.

Postiosoite:
Eeva Mustonen, Teatterimuseo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1/73, 00180 Helsinki
Käyntiosoite:
Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 E, 3. kerros
Sovithan käynnistä etukäteen!