Teatterimuseo

Teatteritiede on Suomessa taiteen tutkimuksen ydintä

16.12.2021

Suomalainen Teatteri täyttää 150 vuotta vuonna 2022. Teatteri rakennettiin yhdeksi suomalaisen kulttuurin peruskiveksi ja kansallisen kulttuuritahdon osoitukseksi. Siitä muodostui myös malli, esimerkki ja tila eri taiteen aloille käynnistyä ja kehittyä. Se toimi alustana kotimaisen kirjallisuuden ensi askelille, Kivi ja Canth ovat teatterin kautta löytäneet väylän yleisön luo.

Suomalainen Teatteri käsitti jo alussa, että taide kuuluu kaikille. Saavutettavuus ei terminä ollut käytössä, mutta siihen suuntaan toimittiin. Teatteri teki kiertueita ja pian ensimmäisen teatterin perustamisen jälkeen uusia teattereita perustettiin ympäri Suomea. Suomi on teatterimaa.

Teatteri on paljon enemmän kuin yksi taidelaji. Se on aina ollut suomalaisen yhteiskuntarakenteen aktiivinen ja laajakatseinen toimija. Se on keskeinen osa sekä suomalaista poliittista ja kulttuurihistoriaa että tämän päivän monimuotoista nopeasyklistä arkea. Teatteri on ollut ulkopoliittinen käyttöhyödyke, hengen ylläpitäjä kriisiaikoina, mahdollistaja luovuudelle, jolle ei muualla ole sijaa. Teatterissa sukupolvet ja arvot ovat ottaneet mittaa toisistaan, yhteiskuntaa ravistelleet kiistat on käyty kuitenkin ilman ruumiita.

Tänä päivinä teatteri on yleissana taiteille, jotka edustavat hyvin monimuotoista esittävien taiteiden kenttää. Yhdistävää on elävä kohtaaminen yleisön kanssa, hetki. Teatterin puitteissa syntyy sensuroimattomia luovuushyppyjä, kehitetään teknisiä innovaatioita eteenpäin, kohdataan yleisölähtöisesti ja vastuullisesti kaikki kansanosat. Mikään tila ei ole este.

Teatteri yhdistää kaikki taiteen alat: musiikin, kirjallisuuden, visuaaliset taiteet, liikkeen, äänen, aistit. Teatteri yhdistää ihmiset. He tulevat paikalle, kohtaavat, toteavat erilaiset tavat reagoida. Elävän kohtaamisen kautta teatteri luo suvaitsevaisuutta. Humaania käsitystä maailmankaikkeudesta.

Nyt – 150-vuotisjuhlan kunniaksi – Helsingin Yliopisto on kuristamassa teatteritieteen tutkimusta Suomessa, jossa teatterin merkitys historiallisesti ja sisällöllisesti on sivistyksellisen moniarvoisuuden ydintä. Jossa teatterin elinvoima on vastaansanomaton, ja sen merkitys konkreettiselle tasa-arvoiselle kulttuuritarjonnalle kiistaton.

Teatterimuseo on esittävien taiteiden muistiorganisaatio, jonka henkilökunnasta vuosikymmenten mittaan valtaosalla on ollut ja on teatteritieteen opinnot, Helsingin yliopistossa tai muualla. Me arvostamme sitä monipuolista, syvää ja kansainvälisesti korkeatasoista koulutusta, jonka olemme saaneet ja jota ilman esimerkiksi meidän työmme olisi huomattavasti heikommalla tietotaidolla ja asiantuntemuksella varustettua.

Tällä hetkellä ainoa yliopisto, jossa teatteritieteeseen Suomessa enää voi keskittyä, on Helsingin yliopisto. Nyt Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan johto on käynnistämässä keskustelua siitä, että teatteritieteen opintosuunta muuttuisi opintokokonaisuudeksi. Muutos veisi oppiaineen itsenäisyyden eikä teatteritiedettä voisi enää opiskella pääaineena. Meistä teatteritieteen alasajo olisi kansallinen kulttuuripoliittinen virhe ja osoittaisi historiatonta, lyhytnäköistä ja kapea-alaista harkintaa.

Raija-Liisa Seilo
Museonjohtaja

Haku