Teatterimuseo

Arkadia-teatteri 1862−1908

01.11.2016

Teattereita Helsingin menneisyydestä, osa 5

C. L. Engelin suunnittelema teatteri oli saanut väistyä Nya Teaternin tieltä Esplanadin puistosta, mutta sen taru ei loppunut siihen. Rakennus pystytettiin uudelleen vuonna 1862 Kamppiin, nykyisen Arkadiankadun alkupäähän. (Kartalla Arkadia näkyy esimerkiksi täällä, suurinpiirtein keskellä karttaa.) Paikalla sijaitsee nykyään Paasikiven aukio ja toimistorakennus. Teatteri nimettiin alueen mukaan Arkadia-teatteriksi.

Arkadia julkisivu

Arkadia-teatteri sijaitsi kasvavan keskustan laidalla. Ympäröivä Kampin alue oli 1800-luvulla köyhälistön kaupunginosa. Kuva: Frans Oskar Liewendal, 1866, Helsingin kaupunginmuseo. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0000mg87

Arkadiankatu

Kun teatteri nykyisen Paasikiven aukion tuntumasta purettiin, tontille rakennettin 1913 arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema nelikerroksinen autokauppa. Talo myytiin keskusosuusliike Hankkijan pääkonttoriksi 1918. Nykyään talon omistaa Alkon eläkesäätiö. Kuva on otettu suunnilleen samasta paikasta kuin edellinen. Kuva: Heikki Suomi, Teatterimuseo.

Kun teatteri rakennettiin uudelleen, sitä ajanmukaistettiin. Siitä tehtiin suurempi ja käytännöllisempi. Näyttämön, katsomon ja yleisölämpiön lisäksi Arkadia-teatterissa oli oma kirjasto, puvustotilat, suuremmat pukuhuonetilat ja näyttelijälämpiö. Samalla kun teatteri laajentui ja muutti muotoaan, alkuperäinen arkkitehtuuri käytännössä hävisi. Engelin kädenjälki näkyi kuitenkin talossa sisällä katsomotilan sinisessä kattomaalauksessa. Arkadia-teatterin kohtuullisen tilavaan katsomoon mahtui lähes 600 katsojaa, mutta näyttämö oli ahdas ja matala.

Alkuun teatteri toimi ulkomaisten seurueiden ja kotimaisten harrastajaryhmien näyttämönä. Vuosina 1868-75 rakennuksen päävuokralaisena toimi Venäläinen Valtionteatteri. Se kunnosti katsomoa, vaihtoi penkit mukavammiksi tuoleiksi ja rakennutti keisarillisen aition. Teatterissa esiintyi pietarilaisia seurueita ja yleisö koostui lähinnä venäläisistä upseereista. Esityskausi kesti syyskuusta helmikuuhun ja muuna aikana tilaa vuokrattiin muille seurueille, muiden muassa ensimmäiselle suomenkieliselle ammattiteatterille, Suomalaiselle Teatterille.

Ida Aalberg Suomenkielistä näyttämötaidetta edistävä Suomalainen Seura oli esiintynyt Arkadiassa ja Nya Teaternissa vuodesta 1869 alkaen. Seuran draamallisen osaston johtaja Kaarlo Bergbom perusti Suomalaisen Teatterin 1872 ja seurue asettui aloilleen Arkadiaan Venäläisen Valtionteatterin vuokralaiseksi. Yhteisten vuosien aikana Suomalaisen Teatterin henkilökunta pääsi seuraamaan venäläisten esityksiä ja mitä luultavimmin sai vaikutteita heidän roolitulkinnoistaan. Arkadian vuosina Suomalainen Teatteri teki uraauurtavia askeleita ensimmäisenä kotimaisena ammattiteatterina. Sen palveluksessa työskentelivät ensimmäiset suomenkieliset ammattinäyttelijät ja näytelmäkirjailijat.

Kuvassa: Vuonna 1874 Suomalaiseen teatteriin liittynyt Ida Aalberg antoi kasvot kansallisaatteelle ja nousi rakastetuksi suomalaisuuden esikuvaksi. Kuva Daniel Nyblin, Teatterimuseon arkisto.

Vuonna 1875 Arkadia siirtyi kokonaan Suomalaisen Teatterin omistukseen ja Venäläinen Valtionteatteri alkoi rakentaa omaa teatterirakennustaan Bulevardin varrelle. 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä Suomalainen Teatteri kohosi kansallisteatterin asemaan ja hiljalleen rapistuva rakennus kävi sille liian pieneksi ja vaatimattomaksi. Uusi teatterirakennus, helsinkiläisille tuttu kansallisromanttinen kivilinna, kohosi Rautatientorin reunalle vuonna 1902. Talon vihkiäisissä Suomalainen Teatteri nimettiin Suomen Kansallisteatteriksi.

Kansallisteatteri julkisivu 1902

Vuonna 1902 rakennetun Kansallisteatterin on suunnitellut Olli Tarjanne. Kansallisromanttinen kivilinna on koristeltu reliefein ja kasviaihein. Kuvaaja tuntematon, 1902. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0022rz

Arkadiassa esiintyi vielä vuoteen 1907 saakka ruotsinkielinen Folkteatern. Sen jälkeen teatterirakennus jäi tyhjilleen ja purettiin lopullisesti vuonna 1908. Teatterista saatua puutavaraa hyödynnettiin vielä Suvisaaristossa sijaitsevan Bergvikin kartanon rakentamisessa ja teatterin pukuhuoneiden ikkunoita asennettiin Leppävaaran aseman läheisyyteen rakennettuihin taloihin.

Haku