Mitä on Devising?
Soveltavaa draamaa, devising-menetelmällä? Saisiko olla ja mitä se oikein tarkoittaa?
Minäkö mukaan? Puuta oon kerran näytellyt, hävettää, vieläkin. Siinäkin epäonnistuin. En ikinä muista vuorosanoja. Eikä mitään heittäytymisjuttuja, siinä sitten ihmisten edessä miimisesti pesen itseäni näkymättömällä saippualla, siitä nauttia pitäisi. En heittäydy tai osallistu mihinkään! Niin. Ei ole lahjoja suotu, eikä kokemusta.
Ai jaa, ei tarvitse olla kokemusta. Soveltavaa draamaa? Devising? Kuulostaa oudolta, joltain hiippailulta tai monimutkaiselta hömpötykseltä. No olisihan se ehkä mukava tavata muita ja erilaisia ihmisiä, vähän laajentaa välillä ja kokeilla jotain uutta. Ai onko sanottavaa! Aion ehkä räpätä uutisia ja tanssia samaan aikaan kansantansseja siperialaisittain ja puvustan itseni citykaniksi, upeeta teatteria.
Ai miksi? Jaaha, vai sellainen onnistuu., no tuli mieleen jotenkin vaan että…no mulla on kaikenlaisia ajatuksia monista asioista. Ja työstetään yhdessä? Mutta mitäs tämä ’prosessi on tärkein’ tarkoittaa, kaikki hokee sitä? Eikö me muka tehdä esitystä ollenkaan, mitä teatteria se muka on? No ei haittaa, voisi vaan tehdä juttuja ja kokeilla, ilman paineita. Ai voidaan tehdä esityskin ja vaikka keskellä museota. Mahtavaa!
Joo, moka on lahja. Se sopii.
Soveltavan teatterin tai soveltavan draaman määritteleminen tiukasti ja tarkasti on vaikeaa. Yleensä soveltavaa draamaa tehtäessä, keskeisintä on käyttää teatterillisia menetelmiä ja muotoja, jotka ovat erilaisia kuin perinteinen tapa tehdä teatteria, jossa näyttelijät näyttelevät ohjaajan ohjaaman valmiin näytelmätekstin näyttämölle yleisön katsottavaksi. Soveltava, jo sanakin, kertoo että teatteria ja sen metodeja voidaan soveltaa moneen muuhunkin tarkoitukseen.
Keskeistä on tutkia jotain asiaa tai ilmiötä teatterin ja draaman kieltä ja työtapoja käyttäen. Soveltavan draaman työtapojen ja menetelmien avulla luodaan draamallisia kokonaisuuksia sekä pyritään vastaamaan yhteisöjen ja ryhmien tarpeisiin. Tiukkaa jakoa esiintyjiin ja katsojiin ei ole, soveltava draama onkin samaan aikaan sekä esittävää että usein myös osallistavaa. Tekijöinä eivät ole pelkästään esiintyjät vaan myös yleisö, ja yhtenä tehtävänä saattaa olla sen aktivoiminen. Usein toistetaan myös sitä kuinka prosessi on tärkein, että osallistujien kokemus prosessista on tärkeämpi kuin taiteellinen lopputulos. Prosessi on tärkeä, mutta toteutuakseen se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö mahdollinen lopputulos, esitys, voisi silti olla kiinnostava ja taiteellisesti kunnianhimoinen.
Devising-menetelmä, on yksi soveltavan teatterin työtavoista . Devising-sana tulee englanninkielestä sanaparista devising theatre tai devised theatre. Sen määritteleminen on myös osoittautunut hankalaksi koska se muuntuu tekijöidensä mukaan. ”Teatteri ikään kuin aina ”luodaan tai keksitään” uudelleen (devise = luoda, keksiä). Näin ollen devisingin olemusta voisi äärimmillään luonnehtia virtaavaksi, alati muuttuvaksi, jossa vain tämä muuttuva olemus on pysyvää. Alati muuttuvaa on vaikea vangita määritelmiin. ” [1]
Devising tarkoittaa ryhmä- ja prosessikeskeistä teatteria, jossa ennalta laadittua käsikirjoitusta ei ole. Prosessia kuitenkin voi vetää ohjaaja, joka innostaa, asettaa jonkinlaiset raamit työskentelylle sekä valitsee työtavat ja järjestyksen. Käsikirjoitus, esitysteksti syntyy harjoitusprosessissa, valituista lähtökohdista ja ryhmän synnyttämänä. Ryhmä voi käyttää eri työtapoja, käsikirjoittaa, koreografioida, improvisoida tai yksinkertaisesti suunnitella kohtaukset. Ryhmä tuottaa ja muokkaa materiaalia koko ajan aktiivisesti.
Lähtökohtana työskentelylle on joukko materiaalia, ajatuksia, väitteitä ja kysymyksiä sekä useimmiten ehdotus siitä, minkälaisilla harjoituksilla työskentely aloitetaan. Lähtömateriaalia analysoidaan ja tutkitaan toiminnallisesti näyttämöllä työskennellen ja esityksen lopullinen rakenne muodostuu tästä harjoitusprosessista.
Esityksen rakenteet vaihtelevat esityksittäin, mutta jokseenkin yhteistä näyttäisi olevan fragmentaarinen, sirpaleinen kokonaisuus tai kollaasinomainen rakenne. [2]
Devising-menetelmäopas Labra; yhdistele, sekoittele, käytä ja luo uudenlaisia esitysseoksia!
[1.] Koskenniemi: Devising ja muita merkillisyyksiä s.17
[2.] Koskenniemi: Devising ja muita merkillisyyksiä s.23
Lue lisää devisingista, improvisaatiosta ja soveltavasta teatterista:
- Kallio, Kalle (toim.),2004. Museo oppimisympäristönä. Suomen museoliiton julkaisuja 54. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
- Kallio, Pilvi ja Vilkuna, Anna-Maria (toim.), 2012. Kansalaisnavigointi – soveltava teatteri matkalla metropoliin. Metropolia Ammattikorkeakoulu, kulttuuri ja luova ala 2012.
- Koponen, Pia, 2004. Improkirja. LIKE. Helsinki
- Korhonen, Pekka ja Østern, Anna-Lena (toim.), 2001. Katarsis - Draama, teatteri ja kasvatus. ATENA KUSTANNUS OY . Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
- Koskenniemi, Pieta, 2007. Devising ja muita merkillisyyksiä. Opintokeskus Kansalaisfoorumi. Helsinki.
- Owens, Allan ja Barber, Keith, 1998. Draama toimii. JB-kustannus. Helsinki.
- Owens, Allan ja Barber, Keith, 2002. Draama suunnistus. Prosessidraaman arviointi ja reflektointi. Draamatyö. Helsinki.
- Rainio, Elina, 2009. Prosessidraama ja tutkiva teatterityö. Sivistysliitto Kansalaisfoorumi. Helsinki.
- Routarinne, Simo, 2004. Improvisoi. Tammi. Helsinki.
- Routarinne, Simo, 2007. Valta ja vuorovaikutus. Statusilmaisun perusteet. Tammi. Helsinki.
- Venäläinen, Päivi (toim.), 2008. Kulttuuriperintö ja oppiminen. Suomen museoliiton julkaisuja 58. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
