Esinekokoelmat
Kokoelmien asiakaspalvelu on suljettu 12.12.2024–6.1.2025.
Teatterimuseon esinekokoelmissa on runsaasti teatterin, tanssin ja oopperan pukuja, lavastuspienoismalleja sekä puku- ja lavastusluonnoksia. Kokoelmissa on myös nukketeatterin aineistoa, teatteritekniikkaa ja jonkun verran vanhoja lavastuskappaleita sekä tarpeistoa.
Teatterimuseon esinekokoelmat pohjautuvat museon perustamisen yhteydessä vuonna 1962 Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry:n sekä Suomen Kansallisteatterin lahjoittamiin kokoelmiin. Tuolloin saatua, esinekokoelmien vanhinta aineistoa edustavat muun muassa jo Suomalaisessa Teatterissa käytössä olleet kymmenisen pukua 1880-luvulta. Myöhemmin esinekokoelmia on täydennetty teattereiden, alan järjestöjen, teatterin ja tanssin ammattilaisten sekä yksityisten henkilöiden lahjoituksin. Kokoelma karttuu jatkuvasti uusilla lahjoituksilla.
Esinekokoelmien aineistot
Teatterimuseon esinekokoelmat sisältävät aineistoa 1800-luvun loppupuolelta tähän päivään teatterin eri osa-alueilta. Puvustukseen liittyen kokoelmista löytyy teatterissa, tanssissa ja oopperassa käytettyjä esiintymis- ja lausuntapukuja. Niitä täydentävät eri pukusuunnittelijoiden pukuluonnokset. Esiintyjien asuja ovat täydentäneet erilaiset asusteet sekä maskeeraajien ja näyttelijöiden käyttämät maskeerausvälineet, kuten sminkit, peruukit ja naamiot.
Lavastukseen liittyvässä kokoelmassa on pienoismalleja ja lavastusluonnoksia. Niiden lisäksi löytyy esityksissä käytettyjä kulisseja, lavastuskappaleita ja pieni määrä vanhoja taustafondeja. Kuvaa lavastuksesta täydentävät näyttämöllä käytetty tarpeisto, kuten rekvisiittaruoka tai -astiat. Museon kokoelmiin kuuluu myös teatteritekniikaa, esimerkiksi erilaisia tehostelaitteita, valaisimia ja valonohjaimia sekä erityisefektejä.
Teatterimuseon kokoelmissa on myös teatterinukkeja ja muuta nukketeatteriesityksissä käytettyä esineistöä.
Esinekokoelmiin liittyviin tiedusteluihin vastaa ensisijaisesti Teatterimuseon tietopalvelu.
Kokoelmien kartuttaminen
1990-luvulta lähtien museon tavoitteena on ollut erityisesti nykyteatterin esitysten kokonaisdokumentointi. Kokoelmien kartuttamisessa Teatterimuseo painottaa selektiivisyyttä; esineistön laatua ja arvoa arvioidaan jo etukäteen. Yksittäisiä esineitä merkittävämpää on tallentaa kokonaisilmiöitä sekä esineistöä ympäröivää kontekstia.