Taiteellinen ajattelu
Moduulilavastus
Moduulilavastus
Pystyäkseen työskentelemään joustavasti osana harjoitusprosessia Ojamaa teki usein niin sanottuja moduulilavastuksia.
Hän suunnitteli lavastuksia, jotka koostuivat liikuteltavista osista. Toisin kuin kiinteässä näyttämörakennelmassa,
moduulilavastuksessa tilan lopullinen asemointi voitiin luoda elävässä harjoitustilanteessa yhdessä näyttelijöiden kanssa.
Ojamaa itse vertasi lavastustapaa Mekano-rakennussarjaan; palaset ovat valmiina, mutta niistä voidaan rakentaa aina uusia yhdistelmiä ja kokonaisuuksia. Ojamaa ajatteli, että yhdessä näyttelijän kanssa löydetty ratkaisu näyttäytyi aidompana ja syvempänä kuin ulkopuolelta tarjottu. Esitellessään lavastussuunnitelmiaan työryhmälle Ojamaa kertoi mitä mahdollisuuksia lavastusratkaisussa oli, mutta halusi jättää lopullisen valitsemisen ja löytämisen osaksi yhteistä harjoitusprosessia.
Lavastuskuvia Det Norske Teatretin esityksestä The Black rider 1998, kuvaaja tuntematon
