< Näyttelijä

Shakespearen Hamlet Suomessa vuosina 1906 – 2005

Aarne Riddelin (myöh. Orjatsalo), 1906	Elli Tompuri, 1913	Joel Rinne, 1927	Sasu Haapanen, 1944
Toivo Mäkelä, 1949	Martti Katajisto, 1957	Kurt Ingvall, 1963	Veijo Pasanen, 1968
Asko Sarkola, 1985	Leea Klemola, 1995	Jani Volanen, 2003

Hamletin juoni

Hamlet-näytelmä kertoo Tanskan prinssistä Hamletista, joka palattuaan kotiin opiskelemasta ulkomailta kohtaa isänsä haamun. Haamu paljastaa nykyisen kuninkaan (Hamletin sedän) käyttäneen myrkkyä päästäkseen valtaistuimelle ja kuningattaren (Hamletin äidin) mieheksi. Hamlet päättää kostaa isänsä kokeman vääryyden ja suunnittelee juonen kuninkaan päänmenoksi.

Minkälainen henkilöhahmo Hamlet on? Tämä on herättänyt eri aikoina paljon keskustelua. Joidenkin mielestä Hamlet oikeasti tulee hulluksi kohdattuaan isänsä haamun, mutta toiset näkevät hänet määrätietoisena ihmisenä, joka suunnitelmansa toteuttaakseen vain näyttelee hullua.

Hamletiin kuuluu myös yksi Shakespearen tunnetuimmista monologeista, jossa pohditaan elämää ja kuolemaa yrittäen valita kahdesta pahasta helpomman kestää: ”Ollako vai eikö olla” Tähän liittyy yleinen väärinkäsitys siitä, että Hamletilla olisi monologin aikana pääkallo kädessään. Todellisuudessa pääkallo liittyy toiseen kohtaukseen, jossa haudankaivajat löytävät Yorick-nimisen narrin jäänteet vanhasta haudasta ja miettivät hänen kohtaloaan.

Shakespearen Hamlet-näytelmä on niin yleisinhimillinen, moniulotteinen ja tulkinnoille avoin teksti, että jokainen aikakausi voi tehdä siitä oman tulkintansa. Eri aikoina siitä löydetään eri motiiveilla ja eri tavoin toimivia sankareita ja konnia.

Se, mitä katsojat ja varsinkin kriitikot ovat Hamletin roolitulkinnalta halunneet, vaatineet ja odottaneet on vaihdellut eri aikoina paljon. Luultavasti ainakin jokaisella kriitikolla on ollut tarkka oma näkemys siitä, mitä ominaisuuksia ja minkälainen Hamlet on ja minkälainen hänen pitäisi olla. Hamletin roolihahmo on nähty romanttisena uneksijana, intellektuellina, idealistina, kyynikkona ja hänen tekojensa motiivit on tulkittu erilaisiksi riippuen kunkin ajan psykologisista suuntauksista. Esimerkiksi 1900-luvun alkupuolella ajateltiin yleisesti, että Hamlet oli nero tai erittäin älykäs, ja jos näyttelijä ei ilmentänyt näitä ominaisuuksia, sitä pidettiin roolitulkinnan puutteena. Toinen ristiriita kautta aikojen on ollut se, pitääkö Hamletin näyttelijän olla nuori vai vanha. Toisaalta ollaan oltu sitä mieltä, että hänen pitää olla vanha pystyäkseen ilmentämään kaikkia niitä puolia, joita Hamletista löytyy, mutta toisaalta Hamlet- tulkintoihin on kaivattu nuoren ihmisen olemuksen päättäväisyyttä, rohkeutta ja voimaa.

Mitä kuvat kertovat eri aikojen esitysten Hamlet roolisuorituksista?

Aarne Riddelin (myöh. Orjatsalo) Tampereen Teatteri (1906) Mitä kuva kertoo sinulle?

Elli Tompuri Kiertue (1913) Mitä kuva kertoo sinulle?

Joel Rinne Kansan Näyttämö (1927, Helsinki). Ohjaus Mia Backman. Mitä kuva kertoo sinulle?

Sasu Haapanen Helsingin Kansanteatteri (1944, Helsinki). Ohjaus Arvi Kivimaa. Mitä kuva kertoo sinulle?

Toivo Mäkelä Tampereen Työväen Teatteri (1949). Ohjaus Eino Salmelainen. Mitä kuva kertoo sinulle?

Martti Katajisto Suomen Kansallisteatteri (1957). Ohjaus Dennis Arundel. Mitä kuva kertoo sinulle?

Kurt Ingvall Svenska Teatern (1963, Helsinki). Ohjaus Carl-Axel Heiknert. Mitä kuva kertoo sinulle?

Veijo Pasanen Tampereen Työväen Teatteri (1968, Helsinki). Ohjaus Eino Salmelainen. Mitä kuva kertoo sinulle?

Asko Sarkola Lilla Teatern (1985, Helsinki). Ohjaus Benno Bessoni. Huomio! Esityskieli oli suomi. (Bessoni oli ohjannut Hamletin ruotsiksi Lilla Teateriniin vuonna 1979.) Mitä kuva kertoo sinulle?

Leea Klemola Q-teatteri (1995, Helsinki). Ohjaus Erik Söderblom. Mitä kuva kertoo sinulle?

Kuva: Pirje Mykkänen

Jani Volanen Ryhmäteatteri (2003, Helsinki). Ohjaus Mika Myllyaho. Mitä kuva kertoo sinulle?

copyright yhteys palaute tuki