Henrik Ibsenin Nukkekoti (1879) Suomessa 1880

< Näyttelijä

Henrik Ibsenin Nukkekoti (1879) Suomessa 1880–2002


Ida Aalberg, 1880	Ida Aalberg, 1914

Elli Tompuri, 1930	Ansa Ikonen, 1952

Liisa Roine, 1962	Tuija Vuolle, 1972

Minna Aro, 1980	Miia Lindström, 1999

Anna-Elina Lyytikäinen, 2002

Nukkekodin juoni

Nukkekodin päähenkilö, Nora, on kolmen lapsen äiti ja naimisissa asianajaja Torvald Helmerin kanssa, josta on tulossa pankinjohtaja. Avioliitto vaikuttaa onnelliselta.

Ibsenin näytelmille ominaiseen tyyliin menneisyydessä kummittelee salaisuus, joka uhkaa paljastua. Avioliiton alkuvaiheissa Nora on ottanut lainaksi rahaa ulkomaanmatkaa varten herra Krogstadilta pelastaakseen sairaan miehensä terveyden ja hengen. Koska naisen allekirjoitus ei kelvannut, Nora väärensi velkakirjaan isänsä nimikirjoituksen. Hän teki kuitenkin pienen, mutta merkityksellisen virheen ja laittoi velkakirjan päiväyksen isänsä kuolinpäivää myöhemmäksi. Kun Nora järjestää ystävättärelleen rouva Lindelle työpaikan pankkiin, lainan Noralle antanut Krogstad erotetaan. Säilyttääkseen paikkansa pankissa ja jopa parantaakseen asemaansa Krogstad uhkaa paljastaa laina-asian Noran miehelle ja hän kirjoittaakin kiristyskirjeen Torvaldille.

Rouva Linde, Noran ystävä, saa tietää Noran salaisuudesta ja tarjoutuu auttamaan ystäväänsä. Suunnitelmana on, että Linde taivuttelee Krogstadia vaatimaan kirjettään takaisin, ennen kuin Torvald ehtisi lukea sen. Nora puolestaan yrittää viivyttää miestään, jotta hän ei näkisi kiristyskirjettä.

Rouva Linde saa Krogstadin luopumaan kiristyksestä ja Krogstad kirjoittaa toisen kirjeen, jonka mukana palauttaa velkakirjan. Nora ei pysty loputtomasti estämään Torvaldia lukemasta ensimmäistä kirjettä. Se odottaa kotona, kun pariskunta saapuu tanssiaisista. Mitään ei ole enää tehtävissä. Kun Torvald saa tietää, mitä Nora on tehnyt, hän raivostuu. Mutta yllättäen saapuva uusi kirje, jossa velkakirja palautetaan, saa Torvaldin heti antamaan anteeksi ja olettamaan kaiken olevan kunnossa. Nora ei kuitenkaan voi hyväksyä miehensä ulkokohtaista asennetta, että kaikki on hyvin, jos kukaan ulkopuolinen ei saa tietää huijauksesta ja jos Torvaldin maine ei tuhriudu.

Nora on elänyt koko elämänsä kuin suojattu nukke. Lapsuuden ja nuoruuden hän vietti isänsä lellikkinä. Sen jälkeen aviomies Torvald teki hänestä nukkevaimon, johon ei suhtauduttu vakavasti. Nora ei enää voinut sietää pinnallista, kulissit säilyttävää elämäntapaa ja sitä, että häntä ei pidetty aikuisena ihmisenä vaan hemmoteltuna ymmärtämättömänä lapsena. Näytelmän lopussa Nora päättää jättää perheensä ja vieraaksi käyneen miehensä.

Nukkekoti on norjalaisen Henrik Ibsenin vuonna 1879 kirjoittama näytelmä. Se oli ilmestyessään kiistanalainen viktoriaanisia avioliittonormeja kohtaan sisältämänsä terävän kritiikin vuoksi. Aikanaan Nukkekoti koettiin hyvin radikaalina ja nimenomaan naisen asemaa puolustavana näytelmänä. Se oli uuden ajan ja realistisen draaman keskeinen teos. Henrik Ibsenin vaikutus suomalaiseen teatteriin ja kirjallisuuteen on ollut suuri.

Nukkekoti esitettiin Suomalaisessa Teatterissa jo vuonna 1880. Ensi-ilta muodostui merkittäväksi. Se oli silloin 22-vuotiaan Ida Aalbergin läpimurtorooli. Näytelmä aiheutti myös sisältönsä takia paljon julkista keskustelua, toimiko päähenkilö Nora oikein. Hänen käyttäytymistään, kuten lasten hylkäämistä, pidettiin tuohon aikaan täysin sopimattomana.

Yksi näytelmän teemoista on naisen asema. Nora on taistellut naisen vapaan itsemääräämisoikeuden puolesta. Toisaalta Norassa on nähty myös uhrautuvuutta. Noran roolin esittäminen on ollut naisnäyttelijälle tilaisuus, jolloin on voinut osoittaa monipuoliset näyttelijäntaitonsa ja eläytymiskykynsä. Nukkekodin Noraa on pidetty samankaltaisena "suurena" roolina naisnäyttelijälle kuin Shakespearen Hamlet on miesnäyttelijälle.