Murrossukupolven vaikuttajan Kaisa Korhosen panos sekä ohjaajana että pedagogina on ollut merkittävä. Yhteiskunnallisuus ja musiikillisuus ovat leimanneet Korhosen töitä, myöhemmin myös vahvat, näyttelijäkeskeiset klassikkotulkinnat mm. KOM-teatterissa ja Lilla Teaternissa.

Eija-Elina Bergholm toimi 1970- ja 1980-luvuilla teatterin lisäksi televisiossa dramaturgina ja ohjaajana. Bergholm on kuvallisuuteen pohjautuvilla ohjauksillaan luonut visuaalisesti mieleenpainuvia esityksiä, kuten myös Laura Jäntti. 1970-luvulla ohjauksillaan KOM-teatterissa Jäntti uudisti teatteriestetiikkaa metaforisemmaksi, hänen esityksissään mieltä kuvataan unen ja alitajunnan logiikalla.

Raija-Sinikka Rantala on toiminut pedagogina, ohjaajana ja teatterinjohtajana. Hän on tehnyt useita kotimaisia klassikkotulkintoja sosiaalis-realistisesta näkökulmasta ja Stanislavskin perinteitä noudattaen. Ritva Siikala on toiminut 1970-luvulla ohjaajana, ja sen jälkeen yhä enemmän keskittynyt naisten tekemään teatteriin, yhteiskunta-arvoihin ja monikulttuurisuuden tukemiseen 2002 perustamansa Kassandra-yhdistyksen luotsina.